Kannattavuuslaskelma on yksi starttirahahakemuksen tärkeimmistä laskelmista. Sen tarkoituksena on osoittaa, kuinka paljon yrityksen pitää myydä, jotta toiminnan kulut voidaan kattaa ja yrittäjälle jää riittävä toimeentulo. Pelkkä positiivinen lopputulos ei kuitenkaan tee laskelmasta hyvää. Olennaisempaa on, että käytetyt hinnat, asiakasmäärät, kulut ja muut oletukset perustuvat todelliseen liiketoimintasuunnitelmaan ja ovat käytännössä saavutettavissa.
Starttirahaa myönnettäessä työvoimaviranomainen arvioi muun muassa sitä, onko suunnitellulla yritystoiminnalla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Kannattavuuslaskelman tehtävänä on auttaa osoittamaan nämä edellytykset numeroina. Hyvin tehtynä laskelmasta voidaan nähdä paitsi tarvittava liikevaihto myös se, kuinka monta asiakasta, tuotemyyntiä tai laskutettavaa työtuntia tämän liikevaihdon saavuttaminen käytännössä edellyttää.
Tässä oppaassa käymme vaihe vaiheelta läpi, miten starttirahan kannattavuuslaskelma rakennetaan, mitä kuluja siihen kannattaa sisällyttää ja miten laskelman realistisuutta voidaan arvioida. Mukana on myös kaksi kokonaan läpilaskettua esimerkkiä: yhden henkilön palveluyritys ja verkkokauppa.
Mitä kannattavuuslaskelmalla selvitetään?
Kannattavuuslaskelman perusajatus on yksinkertainen: yrityksen myynnin pitää riittää kattamaan kaikki toiminnasta syntyvät kulut sekä yrittäjän tavoittelema tulos. Laskenta kannattaa aloittaa siitä, kuinka paljon yritystoiminnasta pitäisi jäädä yrittäjälle, minkä jälkeen mukaan lisätään kiinteät ja muuttuvat kulut sekä muut yritystoiminnan vaatimat menot. Näin voidaan laskea, kuinka suurta myyntiä tavoiteltu tulos edellyttää.
Jos yrittäjä esimerkiksi tavoittelee 36 000 euron vuositulosta ja yrityksen muut kustannukset ovat yhteensä 15 000 euroa vuodessa, yrityksen on tuotettava vähintään nämä molemmat kattava määrä katetta. Jos myynnistä syntyy lisäksi merkittäviä muuttuvia kustannuksia, tarvittava liikevaihto nousee vielä tätä suuremmaksi.
Pelkkä vuotuinen liikevaihtotavoite ei kuitenkaan vielä kerro kovin paljon. Hyvässä laskelmassa seuraava askel on muuttaa se konkreettiseksi myyntimääräksi. Jos yrityksen pitää tehdä 60 000 euroa myyntiä vuodessa, pitäisi selvittää, tarkoittaako se esimerkiksi 50 asiakkaan, 1 000 tuotteen vai 700 laskutettavan työtunnin myymistä. Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko tavoite käytännössä realistinen.
Miksi kannattavuuslaskelma on tärkeä juuri starttirahassa?
Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, eikä sen saaminen perustu yksin siihen, että hakija aikoo ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi. Viranomaisen pitää pystyä arvioimaan myös suunnitellun liiketoiminnan taloudellisia edellytyksiä. Tässä liiketoimintasuunnitelma ja talouslaskelmat täydentävät toisiaan: liiketoimintasuunnitelma kertoo, mitä yritys aikoo tehdä, ja kannattavuuslaskelma näyttää, voiko suunnitelma toimia taloudellisesti.
Jos liiketoimintasuunnitelmassa kerrotaan esimerkiksi, että yritys myy palvelua 1 000 eurolla ja tavoittelee viittä asiakasta kuukaudessa, tämän pitäisi näkyä noin 5 000 euron kuukausimyyntinä myös laskelmissa. Jos laskelmassa käytetäänkin 10 000 euron myyntiä ilman selitystä, hakemuksen eri osat eivät enää tue toisiaan.
Sama toimii myös toiseen suuntaan. Jos kannattavuuslaskelman mukaan yritys tarvitsee 25 asiakasta kuukaudessa päästäkseen tavoitetulokseen, liiketoimintasuunnitelmassa pitäisi pystyä uskottavasti selittämään, miten nämä asiakkaat hankitaan. Hyvä starttirahahakemus muodostaa kokonaisuuden, jossa liikeidea, hinnoittelu, asiakashankinta, myyntimäärä ja kannattavuus johtavat loogisesti toisiinsa.
Kannattavuuslaskelma, rahoituslaskelma ja kassavirta ovat eri asioita
Kannattavuuslaskelma sekoitetaan helposti rahoituslaskelmaan, vaikka niillä vastataan eri kysymyksiin. Kannattavuuslaskelmassa selvitetään, kuinka paljon yrityksen pitää myydä, jotta sen toiminta kannattaa. Rahoituslaskelmassa taas arvioidaan, kuinka paljon rahaa yritystoiminnan käynnistämiseen tarvitaan ja mistä tämä raha saadaan.
Esimerkiksi ravintola voi tarvita ennen avaamista 80 000 euroa keittiölaitteisiin, kalusteisiin ja toimitilaan. Tämä kuuluu rahoituslaskelmaan. Kun ravintola on toiminnassa, pitää puolestaan laskea, kuinka paljon sen on myytävä kuukaudessa kattaakseen vuokran, palkat, raaka-aineet ja muut juoksevat kulut. Tämä kuuluu kannattavuuslaskelmaan.
Kolmas asia on kassavirta. Yritys voi olla laskennallisesti kannattava mutta silti joutua maksuvaikeuksiin, jos asiakkaiden maksut tulevat paljon myöhemmin kuin yrityksen omat menot erääntyvät. Jos yritys tekee 20 000 euron projektin 60 päivän maksuajalla, sen täytyy selvitä palkoista, vuokrasta ja muista menoista ennen asiakkaan maksun saapumista. Siksi kannattavuuden lisäksi myös riittävä käyttöpääoma ja kassavirta on syytä huomioida yritystoimintaa suunniteltaessa.
Näin kannattavuuslaskelma rakennetaan
Laskelman rakentaminen kannattaa aloittaa yrittäjän tavoittelemasta toimeentulosta. Sen jälkeen kartoitetaan yrityksen kiinteät kulut, arvioidaan myynnin mukana muuttuvat kulut ja huomioidaan yrittäjän vakuuttamiseen sekä mahdolliseen rahoitukseen liittyvät kustannukset. Näiden tietojen perusteella voidaan laskea tarvittava myynti.
Ensimmäinen kysymys on siis se, paljonko yritystoiminnasta pitäisi jäädä yrittäjälle. Jos yrittäjä tarvitsee henkilökohtaiseen elämiseensä esimerkiksi 2 200 euroa kuukaudessa, yrityksen ei yleensä riitä tehdä 2 200 euroa tulosta ennen veroja. Yritysmuoto, henkilökohtainen verotus ja muut maksut vaikuttavat siihen, kuinka paljon yrityksen pitää lopulta tuottaa.
Tässä kohtaa on tärkeää erottaa myös toiminimi ja osakeyhtiö toisistaan. Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, vaan yritystoiminnan tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa ja rahaa voidaan siirtää yrityksestä yksityisottoina. Osakeyhtiö puolestaan voi maksaa omistajayrittäjälle palkkaa. Jos liiketoimintasuunnitelma perustuu siihen, että yrittäjä nostaa yhtiöstä palkkaa, myös palkan ja siihen liittyvien yhtiön kustannusten pitää näkyä laskelmissa.
Kun tavoiteltu tulotaso on selvillä, lisätään yrityksen kiinteät kulut. Näitä voivat olla esimerkiksi toimitilan vuokra, kirjanpito, vakuutukset, ohjelmistot, puhelin ja internet, pankki- ja maksuliikennekulut, verkkopalvelut, leasingmaksut ja jatkuva markkinointibudjetti. Pienetkin kuukausittaiset kulut kannattaa ottaa mukaan, sillä yhdessä niistä voi muodostua huomattava vuosittainen menoerä.
Esimerkiksi 150 euron kirjanpito, 180 euron ohjelmistot, 70 euron puhelin- ja internetkulut, 100 euron vakuutukset, 30 euron pankkikulut, 70 euron verkkopalvelut ja 300 euron markkinointibudjetti muodostavat jo 900 euroa kuukaudessa eli 10 800 euroa vuodessa. Jos tällaiset kulut unohtuvat laskelmasta, tarvittava myynti näyttää helposti todellista pienemmältä.
Muuttuvat kulut vaikuttavat ratkaisevasti tarvittavaan myyntiin
Kaikki yrityksen kulut eivät ole kiinteitä. Osa kustannuksista kasvaa suoraan myynnin mukana. Verkkokaupassa tällaisia voivat olla tuotteiden hankintahinnat, pakkaukset, maksupalvelujen kulut ja toimitukset. Ravintolassa merkittäviä muuttuvia kustannuksia ovat raaka-aineet, kun taas rakennusyrityksessä materiaalien osuus voi olla suuri. Asiantuntijapalvelussa suorat muuttuvat kulut voivat puolestaan olla hyvin pienet.
Tämän vuoksi kahdella saman liikevaihdon yrityksellä voi olla täysin erilainen kannattavuus. Jos konsultti myy 1 000 eurolla asiantuntijatyötä ja toimeksiannon suorat kulut ovat vain 50 euroa, yritykselle jää 950 euroa kiinteiden kulujen ja yrittäjän tuloksen kattamiseen. Jos verkkokauppa myy tavaraa 1 000 eurolla ja tuotteiden hankinta sekä muut suorat kulut ovat 650 euroa, jäljelle jää vain 350 euroa.
Tätä voidaan hahmottaa myyntikatteen avulla. Jos yritys myy 100 eurolla ja muuttuvat kustannukset ovat 60 euroa, myyntikate on 40 euroa eli 40 prosenttia myynnistä. Tästä 40 eurosta pitää vielä kattaa kaikki kiinteät kulut ja muodostaa yrittäjän tavoittelema tulos. Mitä pienempi myyntikate on, sitä suurempi liikevaihto tarvitaan saman tuloksen saavuttamiseen.
YEL kannattaa huomioida realistisesti
Päätoimiselle yrittäjälle YEL voi muodostaa merkittävän vuosittaisen kustannuksen. YEL-työtulo perustuu yrittäjän työpanoksen arvoon, ei suoraan yrityksen liikevaihtoon tai voittoon. Vuonna 2026 YEL-maksun perusprosentti on 24,4 prosenttia vahvistetusta YEL-työtulosta. Aloittava yrittäjä voi lisäksi saada määräajaksi 22 prosentin alennuksen YEL-maksusta, jos alennuksen edellytykset täyttyvät.
Jos YEL-työtuloksi arvioidaan esimerkiksi 28 000 euroa vuodessa, normaali YEL-maksu olisi noin 6 832 euroa vuodessa. Aloittavan yrittäjän alennuksella maksu olisi noin 5 329 euroa eli keskimäärin noin 444 euroa kuukaudessa. Kyse on jo niin suuresta kulusta, että sen unohtaminen vääristää kannattavuuslaskelmaa olennaisesti.
YEL-maksun tarkka käsittely laskelmassa riippuu myös käytettävästä laskentapohjasta ja siitä, maksaako maksun yrittäjä itse vai yritys. YEL-työtuloa ei kuitenkaan pidä määrittää sen mukaan, mikä luku tekee kannattavuuslaskelmasta mahdollisimman hyvännäköisen, vaan sen lähtökohtana pitää olla yrittäjän todellisen työpanoksen arvo.
Miten arvonlisävero huomioidaan laskelmassa?
Arvonlisävero aiheuttaa helposti virheitä erityisesti ensimmäistä yritystään perustavan laskelmissa. Jos yritys on arvonlisäverovelvollinen, asiakkaalta laskutettava arvonlisävero ei ole yrityksen varsinaista tuloa. Yritys kerää veron asiakkaalta ja tilittää sen Verohallinnolle vähennyksiin oikeuttavien ostojen arvonlisäverot huomioiden.
Yleinen arvonlisäverokanta on vuonna 2026 25,5 prosenttia. Jos asiantuntijapalvelun veroton hinta on 85 euroa, asiakkaalta laskutettava verollinen hinta on noin 106,68 euroa. Kannattavuuslaskelman myyntinä tarkastellaan tällöin 85 euroa, ei koko asiakkaalta veloitettavaa summaa.
Kuluttajapalveluissa tämä ero on erityisen tärkeä. Jos yrittäjä ajattelee veloittavansa asiakkaalta 100 euroa ja kyseessä on yleisen verokannan alainen palvelu, 100 euron verollisesta hinnasta jää yrityksen verottomaksi myynniksi noin 79,68 euroa. Jos kannattavuuslaskelma rakennetaan virheellisesti 100 euron verottoman myynnin varaan, myyntitavoite jää liian pieneksi.
Jos yrityksen liikevaihto jää vähäisen toiminnan 20 000 euron rajan alle eikä yritys ole hakeutunut vapaaehtoisesti ALV-rekisteriin, tilanne on erilainen. Starttirahahakemuksessa asia kannattaa kuitenkin ratkaista suunnitellun todellisen liikevaihdon perusteella. Jos kannattava liiketoiminta edellyttää esimerkiksi 60 000 euron vuosimyyntiä, laskelmaa ei voida rakentaa oletukselle siitä, että yritys jäisi vähäisen toiminnan rajan alle.
Kuinka tarvittava myynti lasketaan?
Yksinkertaisessa palveluyrityksessä laskennan peruslogiikka voidaan ilmaista näin:
tavoiteltu tulos + kiinteät kulut + muut yritystoiminnan kulut = tarvittava myyntikate
Jos yrityksellä on myös muuttuvia kustannuksia, tarvittava liikevaihto on myyntikatetta suurempi. Kun myyntikateprosentti tunnetaan, tarvittava liikevaihto voidaan laskea seuraavasti:
tarvittava liikevaihto = tarvittava myyntikate / myyntikateprosentti
Jos yrityksen pitää saada vuodessa 50 000 euroa myyntikatetta yrittäjän tuloksen ja kiinteiden kulujen kattamiseksi ja myyntikateprosentti on 95, tarvittava veroton myynti on noin 52 632 euroa vuodessa.
Tämän jälkeen summa muutetaan käytännön myyntitavoitteeksi. Jos palvelun keskihinta on 1 000 euroa, tarvitaan noin 53 myyntiä vuodessa. Jos yrityksen veroton tuntihinta on 85 euroa, sama vuosimyynti vastaa noin 619 laskutettavaa tuntia vuodessa. Näin laskelmasta voidaan arvioida paitsi taloudellista kannattavuutta myös sitä, onko tarvittava myyntimäärä käytännössä saavutettavissa.
Esimerkki: yhden henkilön palveluyrityksen kannattavuuslaskelma
Oletetaan, että yrittäjä perustaa yksin toimivan asiantuntijayrityksen toiminimellä. Tavoitteena on, että yritystoiminnasta jää ennen yrittäjän henkilökohtaista tuloverotusta noin 36 000 euroa vuodessa. Yrityksen kiinteät toimintakulut ovat 9 600 euroa vuodessa ja YEL-maksuihin varataan tässä havainnollistavassa esimerkissä noin 5 329 euroa. Muuttuviksi kustannuksiksi arvioidaan viisi prosenttia myynnistä.
Tavoiteltu tulos ja yritystoiminnan kulut muodostavat yhteensä 50 929 euroa. Koska muuttuvien kustannusten jälkeen yritykselle jää 95 prosenttia myynnistä, tarvittava veroton vuosimyynti voidaan laskea jakamalla 50 929 euroa luvulla 0,95. Tulokseksi saadaan noin 53 609 euroa vuodessa eli keskimäärin noin 4 467 euroa kuukaudessa.
Jos yrittäjän veroton tuntihinta on 85 euroa, tämä tarkoittaa noin 53 laskutettavaa tuntia kuukaudessa. Tuntimäärä ei vaikuta mahdottomalta, mutta sitä arvioitaessa pitää huomioida, ettei yrittäjän koko työaika ole laskutettavaa. Aikaa kuluu myös myyntiin, markkinointiin, tarjouksiin, sähköposteihin, hallintoon ja yrityksen kehittämiseen.
Jos yritys myy tuntien sijasta kiinteähintaisia palveluita, sama tavoite voidaan muuttaa asiakkaiden määräksi. Jos yhden projektin keskimääräinen veroton hinta on 1 500 euroa, noin 4 500 euron kuukausimyynti tarkoittaa keskimäärin kolmea projektia kuukaudessa. Tämän jälkeen liiketoimintasuunnitelmassa pitäisi pystyä perustelemaan, miten nämä kolme asiakasta hankitaan.
Esimerkki: verkkokaupan kannattavuuslaskelma
Verkkokaupassa tarvittava liikevaihto voi olla huomattavasti suurempi, koska suuri osa myynnistä kuluu tuotteiden hankintaan ja muihin suoraan myyntiin liittyviin menoihin.
Oletetaan, että verkkokauppayrittäjä tavoittelee 30 000 euron vuositulosta. Yrityksen kiinteät kulut ovat 24 000 euroa vuodessa ja tuotteiden hankinnan, maksupalvelujen, toimitusten sekä muiden muuttuvien kulujen jälkeen keskimääräiseksi myyntikateprosentiksi jää 35 prosenttia.
Yrityksen pitäisi saada myyntikatetta yhteensä 54 000 euroa vuodessa. Kun tämä jaetaan 35 prosentin myyntikateprosentilla, tarvittavaksi verottomaksi vuosimyynniksi saadaan noin 154 286 euroa. Kuukautta kohti tämä tarkoittaa keskimäärin noin 12 857 euroa.
Jos yhden tilauksen keskimääräinen veroton arvo on 75 euroa, verkkokauppa tarvitsee noin 171 tilausta kuukaudessa eli keskimäärin 5–6 tilausta päivässä. Tässä vaiheessa kannattavuuslaskelma yhdistyy suoraan verkkokaupan markkinointisuunnitelmaan. Jos yrittäjä ei pysty uskottavasti perustelemaan, miten verkkokauppaan saadaan riittävästi kävijöitä tuottamaan tämä määrä tilauksia, myös laskelman oletuksia pitää arvioida uudelleen.
Esimerkki näyttää samalla, miksi pelkkä liikevaihto ei kerro yrityksen kannattavuudesta. Verkkokauppa voi tehdä yli 150 000 euroa vuosimyyntiä, vaikka yrittäjän tavoiteltu tulos olisi vain 30 000 euroa. Suuren liikevaihdon ja hyvän kannattavuuden välillä ei siis ole automaattista yhteyttä.
Onko kannattavuuslaskelma realistinen?
Hyvän laskelman pitää toimia myös taulukon ulkopuolella. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että myynnin käynnistyminen, tarvittava asiakasmäärä ja yrityksen kapasiteetti on arvioitava realistisesti.
Uusi yritys saavuttaa harvoin normaalin tavoitemyyntinsä heti ensimmäisenä toimintakuukautena. Jos yrityksen vakiintuneen toiminnan kannattavuus edellyttää noin 4 500 euron kuukausimyyntiä, ensimmäisten kuukausien ennuste voi olla esimerkiksi 1 500 euroa ensimmäisenä kuukautena, 2 500 euroa toisena, 3 500 euroa kolmantena ja tämän jälkeen asteittain 4 500 euroon nouseva myynti. Tällainen kehitys voi olla huomattavasti uskottavampi kuin oletus täydestä kapasiteetista heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa juuri yritystoiminnan käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa, jolloin yrityksestä saatava tulo voi vielä olla vähäistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kannattavuuden voisi jättää avoimeksi. Suunnitelmasta pitäisi käydä ilmi realistinen polku kohti jatkuvasti kannattavaa toimintaa.
Realistisuutta voidaan testata myös muuttamalla liikevaihtotavoite konkreettiseksi asiakasmääräksi. Jos uusi valokuvausyritys arvioi ensimmäisen vuoden liikevaihdoksi 120 000 euroa ja yhden kuvauksen keskihinta on 500 euroa, tavoite tarkoittaa 240 maksullista kuvausta vuodessa eli keskimäärin 20 kuvausta kuukaudessa. Jos liiketoimintasuunnitelmassa ei pystytä selittämään, mistä nämä asiakkaat tulevat ja miten yrittäjä pystyy hoitamaan työmäärän, myyntitavoite on heikosti perusteltu.
Parempi lähtökohta voi olla esimerkiksi kahdeksan kuvausasiakasta kuukaudessa ja 550 euron keskimääräinen myynti asiakasta kohden. Tällöin kuukausimyynti olisi noin 4 400 euroa. Sen jälkeen voidaan arvioida, riittääkö tämä yrityksen kulujen ja yrittäjän toimeentulon kattamiseen. Jos ei riitä, suunnitelmaa voidaan kehittää esimerkiksi hinnoittelun, asiakasmäärän, palveluvalikoiman tai kustannusrakenteen osalta.
Lopuksi pitää tarkistaa kapasiteetti. Jos hierojan veroton keskihinta on 65 euroa ja kannattavuus edellyttää 8 000 euron kuukausimyyntiä, yritys tarvitsee noin 123 maksullista hoitoa kuukaudessa. Kahdenkymmenen työpäivän kuukaudessa tämä tarkoittaa hieman yli kuutta asiakasta jokaisena työpäivänä. Tämän lisäksi yrittäjän pitää hoitaa ajanvaraukset, siivous, markkinointi, hallinto ja mahdolliset peruutukset. Jos laskelma toimii vain lähes täydellä kapasiteetilla joka kuukausi, liiketoimintamalli on herkkä pienillekin häiriöille.
Starttirahaa ei lasketa yrityksen liikevaihdoksi
Starttiraha on yrittäjälle henkilökohtaisesti maksettava toimeentuloa turvaava tuki. Se ei ole yrityksen asiakkaalta saamaa myyntituloa eikä sitä pidä käyttää kannattavuuslaskelmassa yrityksen liikevaihdon kasvattamiseen.
Yrityksen kannattavuuden pitäisi perustua siihen, että tuotteiden tai palvelujen myynnistä saatavat tulot pystyvät ajan myötä kattamaan yritystoiminnan kulut ja muodostamaan yrittäjälle riittävän tuloksen. Starttirahan tehtävänä on helpottaa yrittäjän henkilökohtaista toimeentuloa siinä vaiheessa, kun yrityksen oma myynti on vielä rakentumassa.
Starttiraha voi siis tehdä yritystoiminnan ensimmäisistä kuukausista yrittäjälle taloudellisesti helpompia, mutta se ei muuta kannattamatonta liiketoimintamallia kannattavaksi.
Pelkkä nollatulos ei ole hyvä pitkän aikavälin tavoite
Kannattavuusraja eli break-even kertoo, millä myyntitasolla yrityksen tuotot ja kulut ovat yhtä suuret. Se on hyödyllinen tieto, mutta yritystoiminnan pitkän aikavälin tavoitteeksi ei yleensä riitä se, että tulos on vuodesta toiseen täsmälleen nolla.
Yrityksen pitäisi pystyä yrittäjän toimeentulon lisäksi varautumaan yllättäviin menoihin, heikompiin kuukausiin ja tuleviin investointeihin. Siksi kannattavuuslaskelmassa kannattaa tarkastella myös sitä, jääkö yritystoimintaan riittävästi puskuria sen jälkeen, kun normaalit kustannukset on maksettu.
Starttirahassa arvioidaan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä. Laskelman pitäisi siksi antaa kuva liiketoiminnasta, joka voi jatkua taloudellisesti kestävällä tavalla myös starttirahakauden jälkeen.
Kannattavuuslaskelman ja liiketoimintasuunnitelman pitää kertoa sama tarina
Hyvä starttirahahakemus muodostaa johdonmukaisen ketjun liikeideasta taloudelliseen lopputulokseen. Asiakkaat määrittävät sen, kenelle myydään. Hinnoittelu kertoo, paljonko yhdestä myynnistä saadaan. Asiakashankintasuunnitelma kertoo, miten tarvittava määrä asiakkaita tavoitetaan. Myyntilaskelma muuttaa tämän liikevaihdoksi, ja kannattavuuslaskelma osoittaa, riittääkö kyseinen liikevaihto yrityksen kuluihin ja yrittäjän toimeentuloon.
Jos graafisen suunnittelijan pääpalvelu maksaa 1 200 euroa ja tavoitteena on myydä kolme palvelupakettia kuukaudessa, niistä syntyy 3 600 euroa kuukausimyyntiä. Jos tämän lisäksi pienemmistä suunnittelutöistä arvioidaan saatavan 1 000 euroa, kokonaismyynti olisi 4 600 euroa kuukaudessa. Jos kannattavuuslaskelman mukaan yrityksen pitäisi saavuttaa noin 4 500 euron kuukausimyynti, luvut sopivat hyvin yhteen. Tämän jälkeen pitää vielä pystyä perustelemaan, miten kolme suurempaa projektia ja tarvittavat pienemmät työt hankitaan joka kuukausi.
Sama periaate koskee kustannuksia. Jos liiketoimintasuunnitelmassa kerrotaan 500 euron kuukausittaisesta markkinointibudjetista, saman kustannuksen pitäisi näkyä myös kannattavuuslaskelmassa. Hinnoittelun, asiakasmäärien ja kulujen ei pitäisi muuttua asiakirjasta toiseen ilman perusteltua syytä.
Yleisimmät virheet starttirahan kannattavuuslaskelmassa
Yksi tavallisimmista virheistä on aloittaa laskelma halutusta liikevaihdosta ilman, että myyntimäärää pystytään perustelemaan. Esimerkiksi 100 000 euron vuosimyynti voi näyttää taulukossa hyvältä, mutta jos ei tiedetä, kuinka monta asiakasta, tuotetta tai laskutettavaa tuntia sen saavuttaminen edellyttää, luku jää helposti arvaukseksi.
Toinen yleinen ongelma on kustannusten aliarviointi. Kirjanpito, vakuutukset, ohjelmistot, markkinointi, pankkikulut, YEL ja monet muut pienemmät menot unohtuvat helposti, jolloin laskelma antaa yrityksen kannattavuudesta liian hyvän kuvan. Samoin arvonlisäveron käsittelyssä voidaan tehdä virhe, jos asiakkaalta peritty verollinen hinta tulkitaan kokonaan yrityksen tuotoksi.
Palveluyrityksessä voidaan puolestaan arvioida liian suuri osa työajasta laskutettavaksi. Yrittäjän pitää tehdä myös myyntiä, markkinointia ja hallinnollista työtä, joten esimerkiksi 160 tunnin työkuukausi ei tarkoita 160 laskutettavaa tuntia.
Myös yritystoiminnan käynnistymistä arvioidaan toisinaan liian optimistisesti. Uuden yrityksen myynti voi kasvaa vähitellen, eikä ensimmäisestä kuukaudesta välttämättä ole järkevää käyttää samaa myyntitasoa kuin vakiintuneessa toiminnassa. Samalla starttiraha pitää pitää erillään yrityksen myynnistä: se on yrittäjän henkilökohtainen tuki, ei liiketoiminnan liikevaihtoa.
Kaikkein olennaisinta on kuitenkin liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien yhdenmukaisuus. Jos hinnoittelu, asiakasmäärät, markkinointikulut tai muut keskeiset oletukset muuttuvat asiakirjasta toiseen ilman perustelua, koko hakemuksen uskottavuus kärsii.
Voiko kannattavuuslaskelman tehdä itse?
Kannattavuuslaskelman voi yrittää tehdä itse. Työmarkkinatorilla on maksuton liiketoimintasuunnitelmatyökalu, joka sisältää myös talouslaskelmia, ja laskelman voi tehdä myös taulukkolaskentaohjelmalla tai muun liiketoimintasuunnitelmapohjan avulla.
Käytetty ohjelma ei kuitenkaan ratkaise laskelman laatua. Paljon tärkeämpää on se, että kaikki olennaiset kulut ovat mukana, myynti perustuu realistisiin oletuksiin ja yrittäjä itse ymmärtää, mistä luvut tulevat. Jos laskelman mukaan yrityksen pitää tehdä 70 000 euroa myyntiä vuodessa, yrittäjän pitäisi pystyä selittämään, millä hinnoilla, asiakasmäärillä ja työmäärällä tavoite saavutetaan.
Laskelman tekemiseen voi käyttää myös ulkopuolista apua esimerkiksi yritysneuvonnasta, kirjanpitäjältä tai muulta yritystalouden asiantuntijalta.
Bravo Digital auttaa starttirahan laskelmissa
Bravo Digital auttaa starttirahaa hakevia yrittäjiä kannattavuus-, myynti- ja rahoituslaskelmien laatimisessa. Voimme valmistella laskelmat hakijan todellisten lähtötietojen perusteella ja sovittaa ne yhteen liiketoimintasuunnitelman sekä varsinaisen starttirahahakemuksen kanssa.
Käytännössä voimme auttaa kartoittamaan yrityksen kustannukset, laskemaan realistisen myyntitavoitteen, arvioimaan hinnoittelua ja selvittämään, kuinka monta asiakasta, tuotemyyntiä tai laskutettavaa työtuntia tavoiteltu kannattavuus edellyttää. Tarvittaessa voimme laatia kannattavuuslaskelman lisäksi myynti- ja rahoituslaskelmat sekä liiketoimintasuunnitelman.
Jos olet tehnyt laskelmat jo itse, voimme myös tarkistaa ne ennen starttirahahakemuksen lähettämistä. Tarkistuksessa voidaan käydä läpi esimerkiksi sitä, puuttuuko laskelmasta olennaisia kustannuksia, ovatko myyntitavoitteet realistisia ja vastaavatko liiketoimintasuunnitelman teksti sekä laskelmat toisiaan.
Tarkoituksena ei ole muuttaa lukuja keinotekoisesti paremmiksi. Jos laskelma osoittaa, ettei suunniteltu hinnoittelu tai myyntimäärä riitä kannattavaan toimintaan, hyödyllisempää on tunnistaa ongelma ennen hakemuksen jättämistä ja kehittää liiketoimintamallia sen perusteella.
Tarkistuslista ennen kannattavuuslaskelman lähettämistä
Ennen laskelman liittämistä starttirahahakemukseen tarkista ainakin seuraavat asiat:
- Yrittäjän tavoittelema toimeentulo tai tulos on huomioitu.
- Kaikki olennaiset kiinteät kulut ovat mukana.
- Myynnin mukana muuttuvat kulut on huomioitu.
- YEL on huomioitu silloin, kun se kuuluu suunnitelmaan.
- Arvonlisäveroa käsitellään laskelmassa johdonmukaisesti.
- Starttirahaa ei ole laskettu yrityksen liikevaihdoksi.
- Myyntitavoite perustuu todellisiin tuotteisiin tai palveluihin ja niiden hintoihin.
- Myyntitavoite voidaan muuttaa konkreettiseksi asiakasmääräksi, tuotemääräksi tai laskutettaviksi työtunneiksi.
- Tarvittava myyntimäärä on yrityksen kapasiteetin perusteella saavutettavissa.
- Asiakashankintasuunnitelma tukee tarvittavaa myyntimäärää.
- Yritystoiminnan mahdollisesti hitaampi käynnistyminen on huomioitu realistisesti.
- Liiketoimintasuunnitelmassa ja laskelmissa käytetään samoja hintoja, asiakasmääriä ja keskeisiä kustannuksia.
- Pystyt itse perustelemaan, mistä laskelman olennaiset luvut tulevat.
Jos jokin kohta jää epäselväksi, se kannattaa käydä vielä läpi ennen hakemuksen lähettämistä.
Hyvä kannattavuuslaskelma vastaa lopulta yhteen kysymykseen
Starttirahan kannattavuuslaskelman tärkein kysymys on lopulta yksinkertainen: voiko tästä yritysideasta realistisesti syntyä liiketoiminta, joka pystyy elättämään yrittäjänsä?
Hyvä laskelma osoittaa, kuinka paljon yrityksen pitää myydä, mitä tämän myyntimäärän saavuttaminen käytännössä vaatii ja miksi käytetyt oletukset ovat realistisia. Sen ei tarvitse näyttää mahdollisimman hyvältä, vaan sen pitää kuvata mahdollisimman uskottavasti suunniteltua liiketoimintaa.
Kun kannattavuuslaskelma, myyntilaskelma ja liiketoimintasuunnitelma perustuvat samoihin hintoihin, asiakkaisiin ja kustannuksiin, ne muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden myös starttirahahakemuksen arviointia varten.