Starttiraha myönnetään ensimmäisellä päätöksellä kuudeksi kuukaudeksi. Jos yritystoiminta on tämän jälkeen edelleen käynnistymis- tai vakiinnuttamisvaiheessa ja yrittäjä tarvitsee starttirahaa toimeentulonsa turvaamiseen, tuelle voidaan hakea jatkoa. Starttirahajaksojen yhteenlaskettu kesto voi olla enintään 12 kuukautta.
Jatkoa ei kuitenkaan myönnetä automaattisesti ensimmäisen jakson jälkeen. Jatkohakemuksessa työvoimaviranomainen pystyy arvioimaan yritystoimintaa jo toteutuneiden tietojen perusteella: yrityksellä on myyntiä, kustannuksia, asiakkaita ja usean kuukauden historiaa, joita voidaan verrata alkuperäiseen liiketoimintasuunnitelmaan ja laskelmiin.
Vuoden 2026 viranomaisohjeissa jatkohakemuksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, onko yritystoiminta käynnistynyt suunnitellusti, millaista tulosta se on tuottanut ja onko starttirahalle edelleen tarvetta.
Tässä oppaassa käymme läpi, milloin starttirahan jatkohakemus pitää tehdä, millä perusteella jatkoa arvioidaan, kuinka paljon yrityksen pitäisi olla myynyt, haittaako tappiollinen alku, mitä tehdä jos alkuperäinen myyntitavoite ei toteutunut ja miten jatkohakemuksen perustelut kannattaa rakentaa.
Kuinka pitkäksi aikaa starttirahaa voi saada?
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan starttiraha myönnetään ensimmäiseksi kuudeksi kuukaudeksi päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta tai sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi laajentamisesta lukien.
Tämän jälkeen starttirahalle voidaan myöntää jatkoa siten, että starttirahajaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta.
Käytännössä puhutaan usein ensimmäisestä ja toisesta kuuden kuukauden jaksosta. Laki ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella ensimmäisen jakson saaneella olisi automaattinen oikeus vielä toiseen täyteen kuuden kuukauden jaksoon. Jatkoa haetaan erikseen, ja työvoimaviranomainen arvioi sen myöntämisen edellytykset uudelleen.
Jatkohakemus ei siis ole pelkkä ilmoitus halusta jatkaa tuen saamista, vaan uusi arvio siitä, miten yritystoiminta on kehittynyt ja onko starttirahalle edelleen perusteita.
Milloin starttirahan jatkohakemus pitää tehdä?
Jatkohakemus pitää toimittaa työvoimaviranomaiselle voimassa olevan starttirahakauden aikana. Tätä ei kannata jättää viimeiseen mahdolliseen päivään.
Esimerkiksi Helsinki suosittelee tällä hetkellä jatkohakemuksen tekemistä noin kuukautta ennen ensimmäisen tukikauden päättymistä. Noin kuukausi ei kuitenkaan ole valtakunnallinen lakisääteinen määräaika, vaan käytännön suositus, jonka tarkoituksena on jättää riittävästi aikaa hakemuksen ja tarvittavien taloustietojen valmisteluun.
Jos ensimmäinen starttirahajakso päättyy esimerkiksi 31. joulukuuta, hakemuksen valmistelu kannattaa tämänkaltaisen suosituksen perusteella aloittaa viimeistään marraskuun loppupuolella. Samalla kannattaa pyytää kirjanpidosta ajantasaiset raportit ja tarkistaa oman työllisyysalueen liitevaatimukset.
Hakemuksen määräaikaa ei myöskään kannata vaarantaa sen vuoksi, ettei jokin liite ole vielä valmis lähetettäväksi. Esimerkiksi Helsinki ohjeistaa lähettämään jatkohakemuksen voimassa olevan starttirahakauden aikana ja täydentämään puuttuvia liitteitä tarvittaessa myöhemmin.
Myönnetäänkö starttirahan jatko automaattisesti?
Starttirahan jatkoa ei myönnetä automaattisesti. Ensimmäistä starttirahaa haettaessa yritystoimintaa arvioidaan suurelta osin suunnitelmien ja ennusteiden perusteella. Jatkohakemuksen kohdalla yrityksellä on jo usean kuukauden toteutunut historia, joten alkuperäisten ennusteiden rinnalle voidaan ottaa todelliset luvut.
Jatkohakemuksen arvioinnissa tarkastellaan käytännössä muun muassa sitä, onko yritystoiminta käynnistynyt suunnitellusti, kuinka paljon toiminta on tuottanut ja onko starttirahalle edelleen tarvetta.
Hakemuksen ytimessä voidaan ajatella olevan kolme kysymystä:
Mitä ensimmäisten kuukausien aikana on tapahtunut?
Näyttääkö yrityksellä edelleen olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan?
Tarvitaanko starttirahaa vielä yritystoiminnan vakiinnuttamisvaiheessa yrittäjän toimeentulon turvaamiseen?
Kuinka paljon yrityksen pitäisi olla myynyt ensimmäisen kuuden kuukauden aikana?
Starttirahan jatkolle ei ole säädetty tiettyä euromääräistä vähimmäisliikevaihtoa. Myöskään tarkistamissamme vuoden 2026 viranomaisohjeissa ei ole esimerkiksi vaatimusta siitä, että yrityksen pitäisi saavuttaa tietty prosenttiosuus alkuperäisestä myyntiennusteesta.
Tämä on ymmärrettävää, koska eri yritysten talous voi näyttää hyvin erilaiselta. Konsulttiyritys voi olla muutaman tuhannen euron kuukausimyynnillä lähellä kannattavaa toimintaa, jos sen kulurakenne on kevyt. Fyysisiä tuotteita myyvä verkkokauppa voi puolestaan tehdä huomattavasti suurempaa liikevaihtoa, mutta suuri osa myynnistä voi kulua tuotteiden hankintaan, varastointiin, toimituksiin ja markkinointiin.
Pelkkä liikevaihto ei siis kerro, kuinka vahvalla pohjalla yritystoiminta on.
Olennaisempaa on tarkastella kokonaisuutta: miten myynti on kehittynyt, mitä myynnistä jää yrityksen kulujen jälkeen, onko asiakaskunta kasvamassa ja näyttääkö toiminta etenevän kohti sellaista kannattavuutta, jolla yrittäjä pystyy tulevaisuudessa turvaamaan toimeentulonsa ilman starttirahaa.
Mitä jos myynti jäi alkuperäisestä tavoitteesta?
Alkuperäisen myyntitavoitteen alittuminen ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei jatkoa voisi saada.
Monen uuden yrityksen ensimmäiset kuukaudet etenevät eri tavalla kuin ennen toiminnan aloittamista tehdyt ennusteet. Asiakashankinta voi kestää arvioitua pidempään, myyntiprosessi osoittautua hitaammaksi tai kysyntä kohdistua eri tuotteisiin tai palveluihin kuin yrittäjä alun perin oletti.
Jatkohakemuksessa eroa ei kannata yrittää peittää. Uskottavampaa on osoittaa, että yrittäjä ymmärtää miksi toteuma poikkesi suunnitelmasta ja mitä tämän tiedon perusteella on muutettu.
Oletetaan esimerkiksi, että alkuperäisen liiketoimintasuunnitelman tavoitteena oli 5 000 euron kuukausimyynti. Ensimmäisten viiden kuukauden keskimääräinen myynti jää 3 200 euroon.
Jos ensimmäisten kuukausien myynti on ollut noin 1 500 euroa mutta viimeisimpien kuukausien aikana jo noin 4 000 euroa, tämä on jatkohakemuksen kannalta olennainen tieto. Myynnin kehityssuunta täydentää koko jakson keskiarvoa ja auttaa arvioimaan, mihin suuntaan yritystoiminta on menossa.
Samalla kannattaa kertoa, mistä kehitys johtuu. Onko yritykselle syntynyt jatkuvia asiakassuhteita? Onko hinnoittelua muutettu? Onko myyntikanava löytynyt vasta ensimmäisten kuukausien jälkeen?
Vertaa alkuperäistä suunnitelmaa toteutuneeseen toimintaan
Jatkohakemusta valmisteltaessa kannattaa ottaa alkuperäinen starttirahahakemus, liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat uudelleen esille ja verrata niitä toteutuneeseen toimintaan.
Jos alkuperäisessä suunnitelmassa arvioitiin esimerkiksi 20 asiakasta kuukaudessa ja toteuma on ollut 12, selvitä mistä ero johtuu. Jos asiakkaan keskimääräinen ostos on samalla ollut ennustettua suurempi, myynnin kokonaisero voi olla huomattavasti pienempi kuin pelkkä asiakasmäärä antaa ymmärtää.
Sama kannattaa tehdä kustannuksille. Jos markkinointiin arvioitiin 500 euroa kuukaudessa mutta toteutunut kustannus on ollut 250 euroa, yrityksen kannattavuus voi olla alkuperäistä ennustetta parempi pienemmästä myynnistä huolimatta. Toisaalta jokin ennakoimaton kustannus on voinut olla arvioitua suurempi.
Tavoitteena ei ole osoittaa alkuperäistä ennustetta täydelliseksi. Olennaisempaa on näyttää, että yrittäjällä on ensimmäisten toimintakuukausien jälkeen aikaisempaa tarkempi käsitys yrityksensä todellisesta myynnistä, kustannuksista ja kannattavuudesta.
Haittaako, jos yritys on edelleen tappiollinen?
Tappiollinen ensimmäinen jakso ei ole sama asia kuin se, ettei yritystoiminnalla olisi jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä.
Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Samalla tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että yritystoiminnalla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.
Jatkohakemuksessa olennainen kysymys on siksi miksi yritys on vielä tappiollinen ja mitä näyttöä on siitä, että tilanne on muuttumassa.
Ensimmäisten kuukausien tappio voi olla ymmärrettävä esimerkiksi silloin, jos yrityksellä on ollut merkittäviä kertaluonteisia aloituskustannuksia, mutta myynti on samalla kasvanut kuukausittain ja toiminta lähestyy kannattavuusrajaa.
Tilanne on heikompi, jos myynti on pysynyt koko jakson ajan lähes olemattomana eikä hakemuksessa pystytä osoittamaan mitään konkreettista muutosta, jonka vuoksi seuraavien kuukausien tilanne olisi erilainen.
Pelkkä toteamus siitä, että “yritys tarvitsee vielä aikaa”, ei siksi ole erityisen vahva perustelu. Hakemuksessa pitäisi pystyä näyttämään, mitä ensimmäisten kuukausien aikana on jo saavutettu ja miksi seuraava vaihe näyttää aiempaa vahvemmalta.
Entä jos yritys on jo hyvin kannattava?
Hyvä taloudellinen tulos on vahvaa näyttöä siitä, että liiketoimintamalli toimii. Samalla erittäin vahva kannattavuus voi herättää toisen kysymyksen: tarvitaanko starttirahaa enää yrittäjän toimeentulon turvaamiseen?
Jatkohakemuksessa on tämän vuoksi arvioitava kahta asiaa samanaikaisesti. Yrityksen pitää osoittaa edellytyksiä jatkuvaan kannattavaan toimintaan, mutta starttirahalle pitää edelleen olla aidosti tarvetta yritystoiminnan vakiinnuttamisvaiheessa.
Pelkkä korkea liikevaihto ei yksin ratkaise tätä kysymystä. Jos yrityksellä on esimerkiksi 8 000 euroa kuukausimyyntiä mutta suuret materiaali-, alihankinta-, toimitila- ja muut liiketoimintakulut, yrittäjälle tosiasiassa jäävä toimeentulo voi edelleen olla melko pieni.
Toisaalta jos yritystoiminta jo turvaa yrittäjän kohtuullisen toimeentulon ilman starttirahaa, tuen tarkoitus voi jäädä puuttumaan.
Mitä liitteitä starttirahan jatkohakemukseen tarvitaan?
Tarkat liitevaatimukset kannattaa tarkistaa oman työllisyysalueen ajantasaisista ohjeista, koska käytännöt voivat vaihdella alueittain.
Esimerkiksi Helsingin vuoden 2026 ohjeessa jatkohakemukseen pyydetään:
- todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus,
- ajantasainen tuloslaskelma sekä
- tase tai sitä vastaavat tiedot viiden kuukauden ajalta starttirahakaudelta.
Myös pääkaupunkiseudun palveluohjeessa jatkohakemuksen liitteiksi mainitaan ajantasainen tuloslaskelma ja tase tai tasetta vastaavat tiedot viideltä kuukaudelta.
Liitteiden merkitys on helppo ymmärtää. Ensimmäistä starttirahaa haettaessa yrityksen taloudelliset luvut ovat pääosin ennusteita. Jatkohakemuksessa käytettävissä on jo toteutunutta kirjanpitotietoa.
Kirjanpito kannattaa tämän vuoksi pitää ensimmäisen starttirahajakson aikana ajan tasalla. Jatkohakemuksen valmistelu vaikeutuu tarpeettomasti, jos tuloslaskelmaa ja muita taloustietoja aletaan selvittää vasta tukikauden viimeisinä päivinä.
Pitääkö liiketoimintasuunnitelma tehdä uudelleen?
Tarkistamissamme vuoden 2026 viranomaisohjeissa kokonaan uutta liiketoimintasuunnitelmaa ei yleensä nimetä jatkohakemuksen pakolliseksi liitteeksi. Liitevaatimukset voivat kuitenkin vaihdella työllisyysalueittain.
Tästä ei seuraa, ettei liiketoimintasuunnitelmalla enää olisi merkitystä.
Ensimmäisten toimintakuukausien aikana yrityksen liiketoimintamalli, hinnoittelu, kohderyhmä tai myyntitapa on voinut muuttua olennaisesti. Alkuperäinen suunnitelma on voinut esimerkiksi perustua pääasiassa kuluttaja-asiakkaisiin, mutta yritys on huomannut yritysasiakkaiden olevan kannattavampi kohderyhmä. Palvelun alkuperäinen 60 euron hinta on voinut puolestaan osoittautua liian matalaksi ja uusi hinta olla 85 euroa.
Tällaiset muutokset kannattaa pystyä kuvaamaan jatkohakemuksessa.
Kokonaan uuden liiketoimintasuunnitelman sijasta olennaisempaa on usein esittää ajantasainen ja uskottava kuva siitä, mitä yritys tekee nyt ja miten liiketoiminnan odotetaan kehittyvän seuraavien kuukausien aikana.
Näin rakennat starttirahan jatkohakemuksen perustelut
Hyvä jatkohakemus rakentaa sillan alkuperäisten suunnitelmien, toteutuneen liiketoiminnan ja seuraavien kuukausien välille.
Perustelut voi rakentaa viiden kysymyksen ympärille.
1. Mitä ensimmäiselle jaksolle suunniteltiin?
Kuvaa alkuperäinen tavoite lyhyesti. Koko liiketoimintasuunnitelmaa ei tarvitse toistaa, mutta viranomaisen pitäisi saada vertailukohta toteutuneelle toiminnalle.
2. Mitä oikeasti tapahtui?
Kerro toteutunut myynti, asiakasmäärä, kustannukset ja muut yrityksen kannalta olennaiset tunnusluvut. Jos liiketoiminta on kehittynyt kuukausittain, kuvaa myös tätä kehitystä pelkän koko jakson keskiarvon sijasta.
3. Miksi toteuma poikkesi suunnitelmasta?
Jos myynti jäi tavoitteesta, kerro miksi. Sama koskee ennustettua parempaa tulosta. Poikkeamien ymmärtäminen osoittaa, että yrittäjä seuraa liiketoimintaansa ja pystyy tekemään päätöksiä toteutuneiden tietojen perusteella.
4. Mitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu?
Kuvaa konkreettisesti, mistä seuraavan jakson myynti syntyy. Olemassa olevat asiakkaat, jatkuvat sopimukset, tarjouskanta, muuttunut hinnoittelu tai toimivaksi osoittautunut myyntikanava ovat huomattavasti vahvempia perusteluja kuin yleinen oletus kasvusta.
5. Miksi starttirahaa tarvitaan edelleen?
Selitä, miksi yritystoiminta on edelleen vakiinnuttamisvaiheessa ja miksi starttirahalla on edelleen merkitystä yrittäjän toimeentulon turvaamisessa.
Esimerkki hyvästä jatkohakemuksen perustelusta
Kuvitellaan konsulttiyritys, jonka alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin 5 000 euron kuukausimyynti ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Ensimmäisten viiden kuukauden toteuma on ollut:
- ensimmäinen kuukausi 1 500 euroa,
- toinen kuukausi 2 300 euroa,
- kolmas kuukausi 3 100 euroa,
- neljäs kuukausi 4 100 euroa ja
- viides kuukausi 5 000 euroa.
Viiden kuukauden keskimääräinen myynti jää selvästi alkuperäisestä 5 000 euron kuukausitavoitteesta, mutta kuukausittainen kehitys antaa yrityksen tilanteesta olennaisesti myönteisemmän kuvan kuin pelkkä koko jakson keskiarvo.
Jatkohakemuksen perustelu voisi olla esimerkiksi:
Yritystoiminnan myynti jäi ensimmäisten kuukausien aikana alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa arvioidusta tasosta, koska uusien asiakkaiden myyntiprosessi osoittautui ennakoitua pidemmäksi. Kuukausittainen myynti on kuitenkin kasvanut 1 500 eurosta viidennen toimintakuukauden 5 000 euroon. Yrityksellä on tällä hetkellä kuusi jatkuvaa asiakasta, joiden sopimusten arvioitu kuukausilaskutus on yhteensä noin 3 600 euroa, minkä lisäksi yritys tekee erillisiä projektitoimeksiantoja. Seuraavan kuuden kuukauden tavoitteena on kasvattaa jatkuvien asiakkaiden määrä kymmeneen. Starttirahaa tarvitaan edelleen yrittäjän toimeentulon turvaamiseen asiakaskannan vakiinnuttamisen aikana.
Tässä perustelussa alkuperäisen ennusteen alittumista ei yritetä peittää. Sen sijaan hakija osoittaa, mitä tapahtui, miksi näin tapahtui, mihin suuntaan yritys kehittyy ja miksi tukea edelleen tarvitaan.
Yleisimmät virheet starttirahan jatkohakemuksessa
Vakavin käytännön virhe on jatkohakemuksen jättäminen liian myöhään. Hakemus pitää toimittaa voimassa olevan starttirahakauden aikana, joten sen valmistelua ei kannata jättää jakson viimeisiin päiviin.
Toinen yleinen ongelma on käsitellä jatkohakemusta ensimmäisen hakemuksen kopiona. Jatkohakemuksessa yrityksestä on jo toteutunutta tietoa, joten alkuperäisten ennusteiden toistamisen sijasta pitäisi kuvata, miten toiminta on todella kehittynyt.
Myös heikkoa toteumaa on turha yrittää piilottaa. Jos myynti jäi tavoitteesta, olennaisempaa on selittää ero ja osoittaa, mitä sen perusteella on muutettu. Samalla tulevaa kasvua kannattaa perustella konkreettisilla asiakkailla, hinnoittelulla, kapasiteetilla ja myyntitoimenpiteillä eikä yleisillä lupauksilla markkinoinnin lisäämisestä.
Lopuksi hakemuksessa pitää muistaa starttirahan tarkoitus: jatkohakemuksessa ei arvioida vain yrityksen tulevaisuutta, vaan myös sitä, tarvitseeko yrittäjä starttirahaa edelleen toimeentulonsa turvaamiseen yritystoiminnan vakiinnuttamisvaiheessa.
Tarkistuslista ennen jatkohakemuksen lähettämistä
Noin kuukautta ennen ensimmäisen jakson päättymistä kannattaa käydä yrityksen tilanne järjestelmällisesti läpi.
Tarkista ainakin:
- milloin ensimmäinen starttirahajakso päättyy,
- että jatkohakemus lähetetään voimassa olevan jakson aikana,
- ovatko kirjanpito ja talousraportit ajan tasalla,
- mikä on yrityksen toteutunut liikevaihto,
- miten kuukausittainen myynti on kehittynyt,
- kuinka monta asiakasta yrityksellä on,
- mitkä yrityksen toteutuneet kustannukset ovat,
- miten toteuma eroaa alkuperäisestä liiketoimintasuunnitelmasta,
- mistä mahdolliset erot johtuvat,
- miltä seuraavien kuukausien myynti näyttää ja
- miksi starttirahaa tarvitaan edelleen.
Tavoitteena ei ole rakentaa ensimmäisten kuukausien toiminnasta keinotekoisesti mahdollisimman hyvää kuvaa. Uskottava jatkohakemus perustuu toteutuneisiin lukuihin ja realistiseen arvioon siitä, mitä yrityksessä tapahtuu seuraavaksi.
Bravo Digital voi auttaa starttirahan jatkohakemuksen valmistelussa
Starttirahan jatkohakemuksessa yrityksestä on huomattavasti enemmän tietoa kuin ensimmäistä hakemusta tehtäessä. Siksi hakemuksen valmistelu kannattaa aloittaa vertaamalla alkuperäisiä suunnitelmia ja laskelmia yrityksen toteutuneeseen toimintaan.
Bravo Digital voi auttaa käymään läpi alkuperäisen liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat, ensimmäisen starttirahajakson toteutuneet luvut sekä yrityksen nykyisen tilanteen ja rakentamaan niiden perusteella puolestasi perustellun jatkohakemusaineiston.
Voimme tarkastella esimerkiksi sitä, miksi toteutunut myynti poikkeaa alkuperäisestä ennusteesta, millainen yrityksen kannattavuus ensimmäisten kuukausien perusteella on ja millaisiin oletuksiin seuraavan jakson myynti- ja kannattavuusennuste kannattaa rakentaa.
Jos yrityksen liiketoimintamalli, hinnoittelu tai kohderyhmä on ensimmäisten kuukausien aikana muuttunut, voimme auttaa päivittämään suunnitelman vastaamaan yrityksen nykyistä toimintaa.
Tavoitteena ei ole selittää heikkoja lukuja paremmiksi kuin ne ovat, vaan muodostaa toteutuneesta toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmasta mahdollisimman johdonmukainen ja realistinen kokonaisuus.
Varsinaisen jatkohakemuksen jättää hakija henkilökohtaisessa asiointipalvelussa, ja jatkon myöntämisestä päättää toimivaltainen työvoimaviranomainen.
Jatkohakemuksessa suunnitelmat muuttuvat näytöksi
Ensimmäisessä starttirahahakemuksessa suuri osa yrityksen arvioinnista perustuu siihen, mitä yrittäjä arvioi tulevaisuudessa tapahtuvan. Jatkohakemuksessa asetelma muuttuu: yrityksellä on jo toteutunutta myyntiä, asiakkaita, kustannuksia ja käytännön kokemusta liiketoiminnan toimivuudesta.
Hyvä jatkohakemus ei siksi toista ensimmäistä hakemusta. Sen tehtävänä on osoittaa, mitä ensimmäisten kuukausien aikana on opittu, miten yritystoiminta on kehittynyt ja miksi yrityksellä on edelleen realistiset edellytykset kehittyä vakiintuneeksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Jos alkuperäinen ennuste ei toteutunut, se ei yksin ratkaise jatkohakemusta. Olennaisempaa on pystyä selittämään poikkeama ja osoittamaan toteutuneiden tietojen perusteella, mihin suuntaan yritys on menossa.
Samalla starttirahan tarkoitus pitää muistaa. Tuki ei ole yrityksen yleistä kasvurahoitusta, vaan yrittäjän henkilökohtaisen toimeentulon turvaamiseen tarkoitettu harkinnanvarainen tuki yritystoiminnan käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Jatkon kannalta vahva tilanne on siksi sellainen, jossa yritys osoittaa uskottavia merkkejä vakiintumisesta mutta yrittäjän toimeentulo tarvitsee vielä tilapäisesti starttirahan tukea.