Hyvä starttirahahakemus ei synny pelkästään hakemuslomakkeen täyttämisestä. Työvoimaviranomainen arvioi hakemuksen perusteella muun muassa sitä, onko hakijalla riittävät valmiudet yrittäjäksi ja onko suunnitellulla yritystoiminnalla edellytykset muodostua kannattavaksi.

Siksi starttirahahakemuksen tärkeimmät osat ovat käytännössä liiketoimintasuunnitelma ja sitä tukevat laskelmat. Hyvässä hakemuksessa liikeidea, asiakkaat, hinnoittelu, myyntitavoitteet, kustannukset ja rahoitus muodostavat keskenään johdonmukaisen kokonaisuuden.

Tässä artikkelissa käymme vaihe vaiheelta läpi, miten starttirahahakemus kannattaa valmistella, mitä liitteitä siihen yleensä tarvitaan ja millaiset virheet voivat heikentää hakemuksen uskottavuutta.

Mitä starttirahahakemuksella oikeastaan arvioidaan?

Starttiraha on harkinnanvarainen tuki. Myönteistä päätöstä ei siis saa automaattisesti pelkästään sillä perusteella, että aikoo ryhtyä yrittäjäksi.

Työvoimaviranomainen arvioi erityisesti kahta keskeistä asiaa:

1. Onko hakijalla riittävät valmiudet toimia yrittäjänä?

Arvioinnissa voi olla merkitystä esimerkiksi hakijan koulutuksella, työkokemuksella, toimialatuntemuksella ja muulla osaamisella.

2. Onko suunnitellulla yritystoiminnalla edellytykset olla kannattavaa?

Pelkkä hyvä liikeidea ei riitä, jos hakemuksesta ei ilmene, mistä asiakkaat tulevat, kuinka paljon myyntiä tavoitellaan, millä hinnalla tuotteita tai palveluja myydään ja riittävätkö tulot kattamaan yrityksen kulut.

Työmarkkinatori nostaa juuri yrittäjävalmiudet ja kannattavan yritystoiminnan edellytykset starttirahan keskeisiksi arviointikohteiksi.

Hyvän hakemuksen tavoitteena on siis tehdä nämä asiat viranomaiselle mahdollisimman helposti arvioitaviksi.

Hae starttirahaa ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista

Hakemuksen ajoitus on erittäin tärkeä.

Starttirahahakemus pitää jättää ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista. Sama koskee tilannetta, jossa jo olemassa oleva sivutoiminen yritystoiminta muutetaan päätoimiseksi.

Hakemusta ei siis kannata jättää vasta siinä vaiheessa, kun yritystoiminta on jo käynnissä päätoimisesti.

Hakemuksen jättämisen jälkeen tilanne on eri. Useat työvoimaviranomaiset ohjeistavat, että yritystoiminnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen ennen päätöksen saamista, mutta tällöin hakija toimii omalla riskillään: myönteistä starttirahapäätöstä ei ole vielä saatu.

Älä aloita hakemuksen kirjoittamista suoraan hakemuslomakkeesta

Yksi helpoimmista tavoista vaikeuttaa starttirahahakemuksen tekemistä on avata sähköinen hakemus ja yrittää keksiä kaikki vastaukset ensimmäistä kertaa samalla, kun lomaketta täyttää.

Parempi järjestys on:

  1. liiketoiminnan suunnittelu,
  2. liiketoimintasuunnitelman tekeminen,
  3. myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat,
  4. tarvittavien liitteiden kokoaminen ja
  5. varsinainen starttirahahakemus.

Kun liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat ovat valmiina, itse hakemuksen täyttäminen muuttuu huomattavasti helpommaksi.

Samalla pienenee riski sille, että hakemuksessa kerrotaan esimerkiksi eri myyntitavoite kuin kannattavuuslaskelmassa.

Hyvä starttirahahakemus alkaa selkeästä liikeideasta

Hakemuksesta pitäisi pystyä ymmärtämään nopeasti kolme asiaa:

Mitä yritys myy?
Kenelle se myy?
Miten yritys ansaitsee rahaa?

Liikeideaa ei kannata kuvata tarpeettoman abstraktisti.

Esimerkiksi:

Heikompi kuvaus:

Yritys tarjoaa moderneja ja laadukkaita markkinointiratkaisuja eri alojen yrityksille asiakaslähtöisesti.

Teksti kuulostaa sinänsä hyvältä, mutta siitä on vaikea päätellä, mitä yritys oikeasti myy.

Parempi kuvaus:

Yritys tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille verkkosivujen suunnittelua, hakukoneoptimointia ja Google Ads -mainonnan hallintaa. Palvelut myydään joko kertaluonteisina projekteina tai jatkuvina kuukausipalveluina. Asiakkaita hankitaan suoralla yritysmyynnillä, kumppanuuksien kautta sekä yrityksen omien verkkosivujen kautta.

Jälkimmäisestä kuvauksesta viranomainen saa huomattavasti paremman käsityksen siitä, mistä liiketoiminnassa on kyse.

Kerro tarkasti, ketkä ovat yrityksen asiakkaita

“Kaikki yritykset” tai “kaikki täysi-ikäiset suomalaiset” on harvoin hyvä asiakaskohderyhmän määrittely.

Hakemuksessa kannattaa kuvata mahdollisimman konkreettisesti,

  • kuka palvelun tai tuotteen ostaa,
  • missä asiakkaat sijaitsevat,
  • miksi he tarvitsevat palvelua,
  • kuinka usein he ostavat,
  • paljonko he ovat valmiita maksamaan ja
  • miten yritys tavoittaa heidät.

Esimerkiksi parturi-kampaamon kohdalla kohderyhmä voi muodostua lähialueella asuvista kuluttajista.

Yrityskonsultin kohdalla asiakkaat voivat puolestaan olla esimerkiksi alle 20 henkilöä työllistäviä suomalaisia pk-yrityksiä, joille myydään tiettyä asiantuntijapalvelua.

Mitä paremmin asiakkaat pystytään määrittelemään, sitä helpompi myös myyntilaskelmat on perustella.

Näytä, että palvelulle tai tuotteelle on kysyntää

Hakemuksessa ei riitä pelkästään oma käsitys siitä, että liikeidea on hyvä.

Kannattaa osoittaa, miksi asiakkaiden voidaan realistisesti olettaa ostavan tuotetta tai palvelua.

Näyttöä kysynnästä voivat tilanteesta riippuen olla esimerkiksi

  • jo käydyt keskustelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa,
  • asiakkaiden yhteydenotot,
  • tarjoukset tai tarjouspyynnöt,
  • esisopimukset,
  • yhteistyökumppanit,
  • aiemmasta sivutoimisesta toiminnasta saatu myynti,
  • markkinatiedot tai
  • konkreettinen havaittu ongelma, jonka yritys ratkaisee.

Hakijan ei luonnollisesti tarvitse olla kerännyt valmista asiakaskuntaa ennen yritystoiminnan aloittamista.

Hakemuksesta pitäisi kuitenkin välittyä, että myyntiennuste perustuu johonkin muuhunkin kuin toiveeseen.

Kilpailijoiden olemassaolo ei ole huono asia

Moni hakija yrittää vakuuttaa hakemuksessa, ettei yrityksellä ole juuri lainkaan kilpailijoita.

Useimmiten tämä ei tee hakemuksesta uskottavampaa.

Jos esimerkiksi perustat parturi-kampaamon, verkkokaupan, rakennusyrityksen tai markkinointitoimiston, markkinoilla on lähes varmasti muitakin saman ongelman ratkaisevia yrityksiä.

Hyvässä hakemuksessa kilpailijat tunnistetaan ja kerrotaan, miten oma yritys erottautuu.

Erottautumistekijä voi perustua esimerkiksi

  • sijaintiin,
  • hinnoitteluun,
  • palvelun nopeuteen,
  • erikoistumiseen,
  • asiakaskokemukseen,
  • tiettyyn kohderyhmään,
  • yrittäjän erityisosaamiseen tai
  • erilaiseen palvelumalliin.

Sen sijaan väitettä “kilpailijoita ei ole” kannattaa käyttää vain silloin, kun se todella pystytään perustelemaan.

Yrittäjän osaaminen pitää pystyä yhdistämään liiketoimintaan

Työvoimaviranomainen arvioi myös hakijan valmiuksia toimia yrittäjänä.

Hakemuksessa kannattaa siksi kuvata ne koulutukset, työkokemukset ja muut valmiudet, joilla on merkitystä juuri suunnitellun yritystoiminnan kannalta.

Esimerkiksi sähköasennusyritystä perustava henkilö voi kertoa

  • alan koulutuksestaan,
  • työkokemuksestaan,
  • tarvittavista pätevyyksistään,
  • aiemmista työtehtävistään ja
  • asiakastyöhön liittyvästä kokemuksestaan.

Kaiken osaamisen ei tarvitse olla valmiina.

Jos yrittäjä tunnistaa esimerkiksi kirjanpidon olevan itselleen vierasta ja on sopinut sen ulkoistamisesta tilitoimistolle, tämä voi olla paljon uskottavampi ratkaisu kuin väittää hallitsevansa kaikki yritystoiminnan osa-alueet itse.

Liiketoimintasuunnitelma on starttirahahakemuksen ydin

Liiketoimintasuunnitelma antaa viranomaiselle kokonaiskuvan siitä, miten yrityksen on tarkoitus toimia.

Liiketoimintasuunnitelmaan on hyvä sisällyttää ainakin

  • liikeidea,
  • yrittäjän osaaminen,
  • tuotteet ja palvelut,
  • asiakkaat,
  • kilpailijat,
  • markkinatilanne,
  • myynti ja markkinointi,
  • tarvittavat resurssit,
  • rahoitus sekä
  • kannattavuus.

Liiketoimintasuunnitelman ei tarvitse olla kovin pitkä. Kymmenen sivua täsmällistä ja perusteltua sisältöä on parempi kuin 30 sivua yleisiä kuvauksia yrittäjyydestä ja toimialasta.

Oleellisinta on, että suunnitelma vastaa juuri kyseisen yrityksen todelliseen tilanteeseen.

Laskelmat ratkaisevat, onko suunnitelma taloudellisesti uskottava

Hyväkin liiketoimintasuunnitelma jää puutteelliseksi, jos sen rinnalla ei pystytä osoittamaan, miten yrityksestä tulee taloudellisesti toimiva.

Työllisyysalueiden ohjeissa starttirahahakemuksen yhteydessä pyydetään tyypillisesti liiketoimintasuunnitelman lisäksi kannattavuus- ja rahoituslaskelmia, ja joillakin alueilla myös erillistä myyntilaskelmaa.

Myyntilaskelma

Myyntilaskelmassa arvioidaan, mistä yrityksen liikevaihto syntyy.

Esimerkiksi konsulttiyrityksen ensimmäisen vuoden kuukausimyynti voisi muodostua näin:

  • 40 laskutettavaa tuntia × 90 € = 3 600 €
  • kaksi kuukausipalveluasiakasta × 600 € = 1 200 €
  • yksi pienempi projekti = 800 €

Kuukauden arvioitu myynti olisi yhteensä 5 600 euroa.

Oleellista ei ole saada laskelmasta mahdollisimman suurta, vaan pystyä perustelemaan, miksi juuri kyseinen myyntimäärä on realistinen.

Kannattavuuslaskelma

Kannattavuuslaskelmalla selvitetään, kuinka paljon yrityksen pitää myydä kattaakseen kulunsa ja mahdollistaakseen yrittäjän toimeentulon.

Siinä pitää huomioida esimerkiksi

  • toimitilat,
  • ohjelmistot,
  • vakuutukset,
  • kirjanpito,
  • markkinointi,
  • puhelin- ja tietoliikennekulut,
  • matkakulut,
  • materiaalit,
  • rahoituskulut ja
  • yrittäjän eläkevakuutus silloin, kun YEL-velvollisuuden ehdot täyttyvät.

Yksi yleisimmistä virheistä on arvioida yrityksen myynti optimistisesti mutta kulut erittäin varovaisesti.

Rahoituslaskelma

Rahoituslaskelmassa tarkastellaan yritystoiminnan käynnistämiseen tarvittavaa rahaa ja sitä, mistä tämä raha saadaan.

Rahoitustarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi

  • koneet ja laitteet,
  • kalusto,
  • toimitilan vakuudet,
  • alkuvarasto,
  • verkkosivut,
  • perustamis- ja lupakulut sekä
  • käyttöpääoma ensimmäisille kuukausille.

Jos yritystoiminta edellyttää ulkopuolista rahoitusta, työvoimaviranomainen voi pyytää näyttöä rahoituksen järjestymisestä. Työllisyysalueiden ohjeissa mainitaan tällaisina liitteinä esimerkiksi rahoituspäätös tai lainalupaus.

Liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien pitää kertoa sama tarina

Tämä on yksi hyvän starttirahahakemuksen tärkeimmistä periaatteista.

Kuvitellaan, että liiketoimintasuunnitelmassa kerrotaan:

Yrityksen pääasiallinen palvelu maksaa 1 500 euroa ja tavoitteena on saada ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin neljä asiakasta kuukaudessa.

Tämä tarkoittaisi noin 6 000 euron kuukausimyyntiä.

Jos myyntilaskelmassa on kuitenkin arvioitu kuukausiliikevaihdoksi 12 000 euroa, jokin puuttuu.

Vastaavasti ongelma syntyy, jos liiketoimintasuunnitelmassa kerrotaan esimerkiksi 1 500 euron kuukausittaisesta markkinointibudjetista, mutta kannattavuuslaskelmassa markkinointikuluiksi on merkitty 200 euroa.

Hyvässä hakemuksessa lukujen pitäisi olla johdettavissa tekstistä ja tekstin luvuista.

Hinnoittelu kannattaa perustella

Pelkkä hinnaston ilmoittaminen ei välttämättä kerro, miksi yrityksen hinnoittelu on järkevää.

Hakemuksessa voidaan esimerkiksi kertoa,

  • miten hinta suhteutuu kilpailijoihin,
  • mitä hintaan sisältyy,
  • kuinka paljon yhden palvelun tuottaminen maksaa,
  • kuinka paljon aikaa palvelun tuottamiseen kuluu ja
  • millainen kate myynnistä jää yritykselle.

Esimerkiksi 50 euron tuntihinta voi ensi silmäyksellä näyttää hyvältä.

Jos yrittäjä pystyy laskuttamaan vain puolet työajastaan ja hinnasta pitää kattaa kaikki yrityksen kulut, todellinen kannattavuus voi olla huomattavasti heikompi.

Starttirahahakemuksessa hinnoittelua kannattaa siis tarkastella yrityksen kokonaisuuden kannalta eikä vain asiakkaalle näkyvänä hintana.

Kerro konkreettisesti, miten asiakkaat hankitaan

“Markkinointi tapahtuu sosiaalisessa mediassa” on harvoin riittävä asiakashankintasuunnitelma.

Parempi kuvaus voisi olla esimerkiksi:

Ensimmäiset asiakkaat hankitaan suoralla kontaktoinnilla alueen rakennusyrityksiin sekä yrittäjän nykyisen verkoston kautta. Tavoitteena on kontaktoida vähintään 20 potentiaalista asiakasta viikossa. Tämän lisäksi yritys käyttää Google Ads -mainontaan 400 euroa kuukaudessa ja julkaisee verkkosivuillaan hakukoneoptimoitua sisältöä.

Tällaisesta kuvauksesta pystytään jo arvioimaan, miten suunniteltu myyntitavoite voisi käytännössä toteutua.

Hakemuksessa ei tarvitse ennustaa tulevaisuutta täydellisesti. Sen pitää kuitenkin osoittaa, että asiakashankintaa on ajateltu osana suurempaa liiketoimintaa eikä jätetty sattuman varaan.

Mitä liitteitä starttirahahakemukseen tarvitaan?

Tarkat liitevaatimukset voivat vaihdella työllisyysalueittain ja hakijan tilanteen mukaan.

Työllisyysalueiden vuoden 2026 ohjeissa hakemukseen pyydetään yleisesti esimerkiksi

  • liiketoimintasuunnitelma,
  • kannattavuuslaskelma,
  • myyntilaskelma,
  • rahoituslaskelma,
  • todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus sekä
  • tarvittaessa selvitys yrityksen rahoituksen järjestymisestä.

Tilanteesta riippuen hyödyllisiä tai pyydettäviä asiakirjoja voivat olla myös esimerkiksi ansioluettelo, toimitilan esi- tai vuokrasopimus, yhteistyösopimukset sekä yritystoiminnan edellyttämät luvat. Helsingin työllisyyspalvelujen ohjeissa tällaisia liitteitä pyydetään liikeideasta ja hakijan tilanteesta riippuen.

Oman työvoimaviranomaisen ohjeet kannattaa tarkistaa ennen hakemuksen lähettämistä.

Verovelkatodistus kannattaa hankkia ajoissa

Monet työllisyysalueet pyytävät hakemuksen liitteeksi todistuksen verojen maksamisesta tai verovelkatodistuksen.

Todistuksen voi tilata OmaVerosta. Verohallinnon mukaan todistuksesta ilmenee tilanteesta riippuen verojen maksaminen tai mahdollinen verovelka ja ilmoituspuutteet.

Verovelka ei automaattisesti tarkoita sitä, ettei starttirahaa voisi saada, mutta velkoihin ja niiden hoitamiseen liittyvät asiat kannattaa kuitenkin esittää hakemuksessa.

Starttiraha ei ole yrityksen alkupääomaa

Starttiraha on tarkoitettu yrittäjän henkilökohtaisen toimeentulon turvaamiseen yritystoiminnan käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.

Sitä ei siis pidä sekoittaa yrityksen tarvitsemaan rahoitukseen.

Jos yrityksen aloittamiseen tarvitaan esimerkiksi

  • 20 000 euroa koneisiin,
  • 10 000 euroa alkuvarastoon ja
  • 5 000 euroa toimitilaan,

hakemuksesta pitäisi ilmetä, miten tämä rahoitus järjestetään.

Miten starttirahahakemus jätetään?

Starttirahaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti Työmarkkinatorin asiointipalvelussa.

Hakija tunnistautuu henkilökohtaisesti esimerkiksi pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla, täyttää hakemuksen ja lisää siihen tarvittavat liitteet. Samassa palvelussa voi myöhemmin vastata täydennyspyyntöihin ja vastaanottaa päätöksen.

Jos sähköistä asiointipalvelua ei voi käyttää, käytettävissä on myös tulostettava hakemuslomake.

Starttirahahakemus on henkilökohtainen. Jos yrityksessä toimii esimerkiksi kaksi perustajaa, jotka molemmat hakevat starttirahaa, kumpikin hakee tukea omalla hakemuksellaan.

Voiko joku tehdä starttirahahakemuksen puolestani?

Hakemuksen suunnitteluun ja valmisteluun voi ja kannattaa käyttää apua. Kyseessä on vuoden ajalta noin 10 000 euron tuki.

Esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma, kannattavuus-, myynti- ja rahoituslaskelmat sekä varsinaiseen starttirahahakemukseen tulevat tekstit voidaan laatia asiantuntijan kanssa tai kokonaan hakijan antamien tietojen perusteella hänen puolestaan.

Bravo Digital tarjoaa starttirahahakemusten valmisteluun eri laajuisia palveluita. Voimme auttaa yksittäisessä hakemuksen osassa tai valmistella koko hakemusaineiston liiketoimintasuunnitelmasta laskelmiin ja hakemusteksteihin asti. Jos olet jo tehnyt hakemuksen itse, voimme myös tarkistaa sen ennen lähettämistä ja arvioida esimerkiksi sitä, ovatko liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat keskenään johdonmukaisia.

Tarvittaessa voimme auttaa myös hakemuksen käsittelyn aikana. Jos työvoimaviranomainen pyytää lisäselvityksiä tai täydennyksiä, voimme auttaa niiden valmistelussa. Voimme myös osallistua kanssasi esimerkiksi alueellisen yritysneuvonnan tapaamiseen, auttaa perustelemaan laadittua liiketoimintasuunnitelmaa ja laskelmia sekä viimeistellä aineistoa tapaamisessa esiin nousseiden huomioiden perusteella.

Varsinainen sähköinen starttirahahakemus jätetään hakijan omassa henkilökohtaisessa asioinnissa vahvasti tunnistautuneena.

Hakemusta ei rakenneta keksittyjen oletusten varaan, vaan lähtökohtana ovat hakijan oma liikeidea, osaaminen, suunnitelmat ja realistiset arviot yrityksen toiminnasta.

Hyvä hakemuspalvelu tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että nämä tiedot muutetaan selkeäksi ja johdonmukaiseksi hakemusaineistoksi, jossa liiketoimintasuunnitelma, laskelmat ja hakemustekstit tukevat toisiaan.

Yleisimmät virheet starttirahahakemuksessa

1. Liikeidea jää liian yleiselle tasolle

Hakemuksesta ei selviä konkreettisesti, mitä myydään ja kenelle.

2. Myyntiennusteelle ei ole perusteluja

Hakija arvioi ensimmäisen vuoden liikevaihdoksi esimerkiksi 100 000 euroa, mutta ei kerro, kuinka monesta asiakkaasta, kaupasta tai laskutettavasta tunnista summa muodostuu.

3. Kulut arvioidaan liian pieniksi

Laskelmista unohtuvat esimerkiksi vakuutukset, kirjanpito, markkinointi, ohjelmistot tai muut toiminnassa välttämättömät kulut.

4. Liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat ovat ristiriidassa

Tekstissä ja laskelmissa käytetään eri hintoja, myyntimääriä tai kustannuksia.

5. Asiakashankinta jää yhden lauseen varaan

Esimerkiksi “asiakkaita hankitaan Instagramista” ei vielä selitä, miten yritys saavuttaa laskelmissa esitetyn myynnin.

6. Kilpailijat sivuutetaan

Hakemus väittää, ettei kilpailua ole, vaikka markkinoilla toimii useita vastaavia yrityksiä.

7. Yritystoiminnan rahoitus on ratkaisematta

Yritystoiminnan aloittaminen vaatii investointeja, mutta hakemuksesta ei ilmene, mistä niiden rahoitus tulee.

8. Hakemus jätetään liian myöhään

Päätoiminen yritystoiminta on ehditty aloittaa ennen kuin starttirahahakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.

9. Teksti kuulostaa hyvältä mutta ei kerro mitään

Pitkä ja muodollinen teksti ei korvaa konkreettisia tietoja.

Esimerkiksi:

Yrityksen strategiana on hyödyntää innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä liiketoimintaratkaisuja kilpailuedun saavuttamiseksi.

Kuulostaa vakuuttavalta, mutta viranomaisen kannalta hyödyllisempää olisi kertoa, mitä yritys tekee käytännössä.

Tekoälyä voi käyttää apuna, mutta geneerinen teksti ei tee hyvää hakemusta

Tekoälyllä voidaan nopeuttaa esimerkiksi

  • tekstin jäsentämistä,
  • kieliasun parantamista,
  • kilpailija-analyysin rungon laatimista tai
  • liiketoimintasuunnitelman kysymysten hahmottamista.

Ongelma syntyy, jos hakemus rakennetaan tekoälyn keksimien oletusten varaan.

Jos hakemuksessa kerrotaan esimerkiksi markkinan koosta, asiakkaiden määrästä, hinnoista tai yrityksen kilpailueduista, tietojen pitäisi perustua todellisuuteen.

Erityisen tärkeää tämä on laskelmissa.

Tekoäly voi auttaa laskelman rakentamisessa, mutta se ei voi tietää ilman oikeita lähtötietoja, kuinka monta asiakasta juuri sinun yrityksesi realistisesti saa.

Mitä tapahtuu hakemuksen lähettämisen jälkeen?

Työvoimaviranomainen käsittelee hakemuksen ja arvioi starttirahan myöntämisen edellytykset.

Jos kaikkia tarvittavia tietoja ei ole, hakijalle voidaan lähettää täydennyspyyntö. Työmarkkinatorin asiointipalvelussa hakemusta voi täydentää ja siellä voi vastata viranomaisen täydennyspyyntöihin.

Täydennyspyyntö ei tarkoita sitä, että hakemus olisi menossa hylättäväksi. Usein viranomainen tarvitsee vain lisätietoa esimerkiksi laskelmasta, rahoituksesta tai yritystoiminnan käytännön järjestelyistä.

Täydennyspyyntöön kannattaa vastata mahdollisimman täsmällisesti juuri siihen, mitä viranomainen kysyy.

Kuinka nopeasti starttirahahakemus käsitellään?

Starttirahalle ei ole yhtä koko Suomen yhteistä käytännön käsittelyaikaa.

Käsittelyajat riippuvat työllisyysalueesta, hakemusmääristä ja siitä, onko hakemus valmis vai joudutaanko siihen pyytämään täydennyksiä.

Esimerkiksi vuonna 2026 eri työllisyysalueilla on ilmoitettu sekä ruuhkista että kesäaikaisista käsittelytauoista.

Hakemusta ei tämän vuoksi kannata jättää viime hetkellä.

Huolellisesti laadittu ja tarvittavilla liitteillä varustettu hakemus vähentää myös turhien täydennysten tarvetta.

Pitääkö päätöstä odottaa ennen yritystoiminnan aloittamista?

Starttirahan kannalta tärkein raja on se, että tukihakemus on jätettävä ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista.

Useat työllisyysalueet ohjeistavat, että yritystoiminnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen, vaikka päätöstä ei olisi vielä saatu. Tällöin yrittäjä ottaa kuitenkin riskin siitä, ettei starttirahaa lopulta myönnetäkään.

Jos yritystoiminnan aloittamisella ei ole kiire, myönteisen päätöksen odottaminen voi siksi olla taloudellisesti turvallisempi vaihtoehto.

Millainen on hyvä starttirahahakemus?

Hyvä hakemus on ennen kaikkea uskottava.

Sen ei tarvitse antaa kuvaa täydellisestä yrityksestä, jossa ei ole mitään riskejä.

Viranomainen tietää, että uusi yritystoiminta sisältää epävarmuutta.

Hyvä hakemus osoittaa sen sijaan, että yrittäjä

  • ymmärtää mitä on myymässä,
  • tietää kenelle hän aikoo myydä,
  • tuntee oman toimialansa ja kilpailijansa,
  • on miettinyt asiakashankinnan käytännössä,
  • osaa perustella hinnoittelunsa,
  • on laskenut yrityksen tulot ja kulut realistisesti,
  • on järjestänyt toiminnan käynnistämiseen tarvittavan rahoituksen ja
  • pystyy osoittamaan, että yritystoiminnalla on realistiset mahdollisuudet muodostua kannattavaksi.

Kun nämä asiat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, myös starttirahahakemus on huomattavasti helpompi perustella.

Tarkistuslista ennen starttirahahakemuksen lähettämistä

Ennen hakemuksen lähettämistä tarkista ainakin seuraavat asiat:

  • Starttirahahakemus jätetään ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista.
  • Liiketoimintasuunnitelma on valmis.
  • Asiakkaat ja kohderyhmä on määritelty.
  • Kilpailijat ja erottautumistekijät on tunnistettu.
  • Asiakashankinnalle on konkreettinen suunnitelma.
  • Hinnoittelu on perusteltu.
  • Myyntilaskelman luvut voidaan selittää.
  • Kannattavuuslaskelmassa on huomioitu olennaiset kulut.
  • Rahoituslaskelmassa yrityksen aloitusrahoitus on ratkaistu.
  • Liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat vastaavat toisiaan.
  • Työllisyysalueesi edellyttämät liitteet ovat mukana.
  • Hakemuksen kaikki tiedot ovat ajantasaisia ja paikkansapitäviä.

Tarvitsetko apua starttirahahakemuksen tekemiseen?

Starttirahahakemuksen vaikein osa ei yleensä ole sähköisen hakemuslomakkeen täyttäminen.

Vaikeampaa on rakentaa liiketoimintasuunnitelmasta, laskelmista ja hakemusteksteistä yksi selkeä ja uskottava kokonaisuus.

Bravo Digital auttaa starttirahahakemuksen valmistelussa.

Voimme auttaa esimerkiksi

  • liiketoimintasuunnitelman laatimisessa,
  • kannattavuuslaskelmassa,
  • myyntilaskelmassa,
  • rahoituslaskelmassa,
  • starttirahahakemuksen tekstien valmistelussa sekä
  • jo tekemäsi hakemuksen ja laskelmien tarkistamisessa.

Tutustu palveluihimme täällä.

Voimme valmistella hakemusaineiston kanssasi tai laatia sen kokonaan puolestasi antamiesi tietojen perusteella. Varsinaisen starttirahahakemuksen jätät itse henkilökohtaisesti Työmarkkinatorin asiointipalvelussa.

Tavoitteena ei ole tehdä hakemuksesta keinotekoisesti mahdollisimman vakuuttavan kuuloista, vaan esittää yrityssuunnitelmasi selkeästi, perustellusti ja realistisin laskelmin.

Huolellisesti valmisteltu hakemus tekee myös viranomaisen arvioinnista helpompaa ja vähentää riskiä siitä, että olennaisia tietoja tai perusteluja jää hakemuksesta puuttumaan.