Starttirahahakemus hylätty – yleisimmät syyt ja mitä tehdä?

Kielteinen starttirahapäätös ei välttämättä tarkoita, että yritysideasi olisi huono tai ettei yritystoiminta voisi menestyä. Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jonka myöntämiselle on laissa omat edellytyksensä ja esteensä. Hakemus voi saada kielteisen päätöksen esimerkiksi siksi, ettei yritystoiminnan kannattavuutta ole pystytty osoittamaan riittävästi, hakijan yrittäjävalmiudet jäävät epäselviksi tai jokin laissa säädetty tuen myöntämisen este täyttyy.

Ensimmäinen tehtävä kielteisen päätöksen jälkeen ei ole kirjoittaa samaa hakemusta heti uudelleen, vaan selvittää mahdollisimman tarkasti, miksi hakemus hylättiin. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, onko ongelma korjattavissa liiketoimintasuunnitelmaa tai laskelmia kehittämällä, onko uuden hakemuksen tekeminen mahdollista vai onko päätökseen syytä vaatia oikaisua.

Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät syyt kielteiseen starttirahapäätökseen, mitä päätöksen perusteluista kannattaa tarkistaa ja mitä vaihtoehtoja hakijalla voi olla päätöksen jälkeen.

Miksi starttirahahakemus voidaan hylätä?

Starttirahan myöntämisestä säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa. Starttirahan myöntäminen edellyttää ensinnäkin, että hakijalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet yritystoimintaan, ja toiseksi, että yritystoiminnalla arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.

Näiden varsinaisten myöntämisedellytysten lisäksi laissa säädetään neljästä tilanteesta, joissa starttirahaa ei myönnetä. Tuki voidaan evätä, jos hakijan toimeentulo on jo turvattu, tuki vääristäisi kilpailua vähäistä enemmän, päätoiminen yritystoiminta on aloitettu liian aikaisin tai hakijalla tai yrityksellä on laissa tarkoitetulla tavalla olennaisia vero-, maksu- tai muita maksuhäiriöitä.

Tällä erottelulla on käytännössä merkitystä. Jos ongelmana on esimerkiksi se, ettei kannattavuutta ole pystytty osoittamaan uskottavasti, liiketoimintasuunnitelmaa ja laskelmia voidaan mahdollisesti kehittää. Jos taas päätoiminen yritystoiminta on tosiasiassa aloitettu ennen hakemuksen saapumista työvoimaviranomaiselle, kyse on nimenomaisesti laissa säädetystä esteestä, jota ei korjata pelkästään kirjoittamalla parempi hakemus.

Aloita lukemalla kielteisen päätöksen perustelut

Kielteisen starttirahapäätöksen pitäisi kertoa, mihin ratkaisu perustuu. Hallintolain lähtökohtana on, että päätös perustellaan ilmoittamalla ratkaisuun vaikuttaneet seikat ja selvitykset sekä sovelletut säännökset.

Älä siis katso päätöksestä vain sitä, että hakemus on hylätty. Selvitä, mitä viranomainen on pitänyt ongelmana. Tarkista erityisesti, mihin lainkohtaan ratkaisu perustuu, mitä tosiseikkoja viranomainen on käyttänyt arvioinnissaan ja onko päätöksessä mahdollisesti jokin virheellinen oletus.

Päätöstä lukiessa kannattaa kysyä esimerkiksi:

• Mihin lainkohtaan kielteinen päätös perustuu?
• Mitä tosiseikkoja viranomainen pitää ongelmallisina?
• Perustuuko päätös puuttuvaan tietoon vai jo toimitetun tiedon arviointiin?
• Onko päätöksessä jokin selvä tosiasiavirhe?
• Oliko viranomaisella käytettävissään kaikki olennaiset asiakirjat?
• Ovatko liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat vastanneet toisiaan?

Jos päätöksessä esimerkiksi todetaan, ettei yritystoiminnalla katsota olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä, seuraava kysymys on miksi näin on arvioitu. Syynä voi olla esimerkiksi liian pieni myyntikate, epärealistinen asiakasmäärä, liian matala hinnoittelu tai se, ettei asiakashankintaa ole pystytty perustelemaan.

1. Yritystoiminnan kannattavuutta ei ole osoitettu riittävästi

Yritystoiminnan jatkuvan kannattavuuden edellytykset ovat yksi starttirahan lakisääteisistä vaatimuksista. Yrityksen ei tarvitse tuottaa hakijalle täyttä toimeentuloa heti ensimmäisestä toimintakuukaudesta lähtien, sillä starttirahan tarkoituksena on nimenomaan turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Suunnitelmasta pitäisi kuitenkin muodostua uskottava kuva siitä, että toiminta voi kehittyä jatkuvasti kannattavaksi.

Kannattavuuden arvioinnissa ongelma ei välttämättä ole itse yritysideassa. Hakemuksessa voi yksinkertaisesti olla liian vähän tietoa sen arvioimiseksi tai laskelmien oletukset voivat olla heikosti perusteltuja.

Oletetaan esimerkiksi, että yrittäjä arvioi vuosiliikevaihdoksi 90 000 euroa. Jos palvelun keskimääräinen hinta on 1 000 euroa, tavoite edellyttää 90 myyntiä vuodessa eli keskimäärin 7–8 maksavaa asiakasta kuukaudessa. Hakemuksessa pitäisi silloin pystyä selittämään, mistä nämä asiakkaat tulevat ja onko yrittäjällä kapasiteettia palvella heidät.

Sama koskee kustannuksia. Jos myynti arvioidaan optimistisesti mutta esimerkiksi markkinointi, YEL, vakuutukset, kirjanpito, materiaalit tai muut toiminnan kannalta välttämättömät kulut arvioidaan liian pieniksi, laskelman osoittama kannattavuus voi olla epärealistinen.

Kielteisen päätöksen jälkeen koko liiketoiminnan laskentaketju kannattaa tällaisessa tilanteessa käydä uudelleen läpi:

hinta → asiakasmäärä → myynti → muuttuvat kulut → kiinteät kulut → yrittäjän toimeentulo.

Mitä paremmin jokainen luku voidaan johtaa todellisista oletuksista ja käytännössä saavutettavissa olevasta myyntimäärästä, sitä uskottavammin myös yritystoiminnan kannattavuutta voidaan arvioida.

2. Hakijan yrittäjävalmiudet arvioidaan riittämättömiksi

Toinen lakisääteinen edellytys on, että hakijalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet yritystoimintaan. Laki ei siis edellytä, että yrittäjän pitäisi osata kaikki jo hakemuksen jättämishetkellä. Olennaista on, että suunnitellun yritystoiminnan kannalta tarvittava osaaminen on olemassa tai sitä voidaan hankkia.

Hakemuksessa ei siksi kannata tyytyä esimerkiksi toteamukseen:

Minulla on hyvä osaaminen alalta ja olen motivoitunut yrittäjäksi.

Paljon hyödyllisempää on kuvata konkreettisesti, mistä osaaminen muodostuu. Merkitystä voi olla esimerkiksi koulutuksella, työkokemuksella, toimialatuntemuksella, asiakaspalvelu- ja myyntikokemuksella, johtamiskokemuksella tai aikaisemmalla sivutoimisella yritystoiminnalla.

Jos osaamisessa on selvä puute, hakemuksessa voidaan myös kuvata, miten asia ratkaistaan. Yrittäjä voi esimerkiksi suorittaa tarvittavan koulutuksen, hankkia toimialakohtaisen pätevyyden tai ulkoistaa kirjanpidon tilitoimistolle. Tämä on usein uskottavampaa kuin yrittää antaa vaikutelma siitä, että yrittäjä hallitsee jokaisen yritystoiminnan osa-alueen itse.

Jos kielteinen päätös perustuu yrittäjävalmiuksiin, kannattaa selvittää mahdollisimman tarkasti, minkä valmiuden viranomainen katsoo puuttuvan. Tämän jälkeen voidaan arvioida, oliko tarvittava osaaminen jo olemassa mutta jäänyt hakemuksessa osoittamatta vai pitääkö osaamista tosiasiassa hankkia lisää.

3. Päätoiminen yritystoiminta on aloitettu liian aikaisin

Tämä on yksi tärkeimmistä ajoitukseen liittyvistä starttirahan esteistä.

Nykyisen lain mukaan starttirahaa ei myönnetä, jos hakija on aloittanut päätoimisen yritystoiminnan tai laajentanut aikaisemman sivutoimisen yritystoimintansa päätoimiseksi ennen kuin tukihakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.

Tässä sanamuoto on tärkeä. Laissa ei säädetä, että myönteinen starttirahapäätös pitäisi aina saada ennen yritystoiminnan aloittamista. Lakisääteinen este liittyy siihen, onko päätoiminen yritystoiminta aloitettu ennen hakemuksen saapumista työvoimaviranomaiselle.

Yritystoiminnan aloittaminen hakemuksen jättämisen jälkeen mutta ennen päätöstä tapahtuu kuitenkin käytännössä hakijan omalla riskillä, koska starttirahan myöntämisestä ei tällöin vielä ole varmuutta.

Myös Y-tunnuksesta liikkuu paljon yksinkertaistettua tietoa. Y-tunnuksen olemassaolo ei ole laissa itsenäinen starttirahan este. Ratkaisevaa on se, onko päätoiminen yritystoiminta tosiasiallisesti aloitettu ennen hakemuksen saapumista työvoimaviranomaiselle.

Jos kielteinen päätös perustuu liian aikaiseen aloittamiseen, kannattaa rakentaa tapahtumista tarkka aikajana. Selvitä, minä päivänä hakemus saapui viranomaiselle, mitä yritystoiminnassa oli tehty ennen tätä päivää ja mihin seikkoihin viranomainen perustaa arvionsa toiminnan aloittamisesta.

Jos hakija ja viranomainen ovat eri mieltä siitä, milloin päätoiminen toiminta tosiasiassa alkoi, juuri tämän aikajanan ja sitä tukevien asiakirjojen merkitys korostuu.

4. Starttirahaa ei katsota tarpeelliseksi toimeentulon turvaamiseksi

Tämä hylkäysperuste voi ensi näkemältä vaikuttaa ristiriitaiselta. Starttirahan saaminen edellyttää, että yritystoiminnalla on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset, mutta tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos yritystoiminta jo turvaa hakijan kohtuullisen toimeentulon käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa tai hakijan toimeentulo on tuolloin turvattu muulla tavalla.

Ajatus liittyy starttirahan tarkoitukseen. Tuki on tarkoitettu nimenomaan päätoimisen yritystoiminnan alkuvaiheen toimeentulon turvaamiseen. Yrityksen pitäisi siis olla uskottavasti matkalla kohti kannattavaa toimintaa, mutta jos yrittäjän toimeentulo on jo käynnistymisvaiheessa riittävästi turvattu ilman starttirahaa, tuen tarkoituksen ei välttämättä katsota täyttyvän.

Jos kielteinen päätös perustuu tähän, kannattaa tarkistaa, millaiseen muuhun toimeentuloon viranomainen on arvioinnissaan nojannut ja vastaavatko päätöksessä käytetyt tiedot hakijan todellista tilannetta yritystoiminnan käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.

5. Starttirahan arvioidaan vääristävän kilpailua vähäistä enemmän

Starttirahaa ei lain mukaan myönnetä, jos sen arvioidaan vääristävän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua vähäistä enemmän.

Tämä ei tarkoita, ettei starttirahaa voisi saada kilpailulliselle toimialalle. Muuten esimerkiksi parturi-, siivous-, konsultointi- ja rakennusalan yritysten tukeminen olisi hyvin vaikeaa. Kysymys on siitä, millainen vaikutus juuri tuen myöntämisellä olisi kyseisen markkinan kilpailuun.

Hakemuksessa kilpailutilannetta kannattaa siksi käsitellä avoimesti. Väite siitä, ettei yrityksellä ole kilpailijoita, vaikka alueella toimii useita vastaavia palveluja tarjoavia yrityksiä, ei yleensä paranna hakemuksen uskottavuutta.

Parempi tapa on osoittaa, että kilpailutilanne on selvitetty ja että oma yritys erottautuu jollakin asiakkaalle merkityksellisellä tavalla. Erottautuminen voi perustua esimerkiksi sijaintiin, kohderyhmään, palveluvalikoimaan, aukioloaikoihin, hinnoitteluun tai yrittäjän erityisosaamiseen.

Jos kielteinen päätös perustuu kilpailuvaikutukseen, kannattaa selvittää mahdollisimman tarkasti, mihin markkinaan, palveluihin ja kilpailijoihin viranomaisen arvio perustuu. Jos yrityksen todellinen kohderyhmä tai palvelu poikkeaa päätöksessä oletetusta, tämä voi olla asian jatkoarvioinnissa olennainen tieto.

6. Verojen, lakisääteisten maksujen tai muiden velvoitteiden laiminlyönnit

Starttirahaa ei lähtökohtaisesti myönnetä, jos hakija tai yritys, jossa hakija aloittaa yrittäjänä, on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja taikka hakijalla tai yrityksellä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä. Laissa on kuitenkin myös poikkeus: työvoimaviranomainen voi erityisestä syystä pitää tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.

Sanalla olennaisesti on merkitystä. Laissa ei säädetä, että mikä tahansa yksittäinen myöhästynyt maksu johtaisi automaattisesti kielteiseen päätökseen. Merkittävät tai toistuvat laiminlyönnit voivat sen sijaan vaikuttaa tuen myöntämiseen.

Jos kielteinen päätös perustuu veroihin, maksuihin tai maksuhäiriöihin, kannattaa tarkistaa ensimmäiseksi, ovatko päätöksessä käytetyt tiedot ajantasaisia. Jos velka on jo maksettu, siihen liittyy maksujärjestely tai asiasta on muuta olennaista selvitystä, tiedot kannattaa dokumentoida huolellisesti. Tämä ei itsessään takaa myönteistä ratkaisua, mutta päätöksen pitäisi perustua oikeaan ja ajantasaiseen tilanteeseen.

Hakemus voi olla liian heikko, vaikka liikeidea olisi hyvä

Kaikki puutteet eivät näy kielteisessä päätöksessä muodossa “liiketoimintasuunnitelma oli huono”. Puutteellinen hakemusaineisto voi sen sijaan johtaa siihen, ettei esimerkiksi kannattavuuden tai yrittäjävalmiuksien katsota tulleen riittävästi osoitetuiksi.

Tavallisia ongelmia ovat esimerkiksi se, että liiketoimintasuunnitelmassa ja laskelmissa käytetään eri lukuja, myyntitavoitetta ei pystytä johtamaan hinnoittelusta ja asiakasmäärästä, asiakashankintasuunnitelma jää liian yleiseksi tai yrityksen rahoituksesta puuttuu olennainen osa.

Jos viranomainen pyytää hakemuksen käsittelyn aikana täydennystä esimerkiksi rahoituksesta, laskelmista tai yrittäjän osaamisesta, pyyntöön kannattaa vastata täsmällisesti. Hakemuksen käsittelyvaiheessa puuttuvien tietojen täydentäminen on yleensä huomattavasti suoraviivaisempaa kuin asian korjaaminen vasta kielteisen päätöksen jälkeen.

Mitä tehdä, jos starttirahahakemus hylättiin?

Kielteisen päätöksen jälkeen kannattaa ensin verrata päätöksen perusteluja alkuperäiseen hakemukseen. Käytännössä tilanteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

Ensimmäisessä tilanteessa päätös vaikuttaa perustuvan virheelliseen tai puutteelliseen tietoon. Päätöksessä voi esimerkiksi olla väärä tosiseikka tai jokin jo toimitettu olennainen selvitys näyttää jääneen huomioimatta. Tällöin muutoksenhaku voi olla luonteva vaihtoehto.

Toisessa tilanteessa alkuperäisessä hakemuksessa on aidosti puutteita. Kannattavuuslaskelma voi esimerkiksi olla epärealistinen, liiketoimintasuunnitelma liian yleinen tai yrittäjän osaaminen jäädä huonosti kuvatuksi. Silloin puute kannattaa ensin korjata ja vasta tämän jälkeen arvioida, onko tarkoituksenmukaisempaa vaatia päätökseen oikaisua vai tehdä myöhemmin uusi hakemus.

Kolmannessa tilanteessa päätös perustuu sellaiseen laissa säädettyyn esteeseen, jota ei voida poistaa pelkällä paremmalla hakemustekstillä. Esimerkiksi päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen ennen hakemuksen saapumista voi muodostaa tällaisen esteen.

Siksi päätöksen jälkeen ei kannata automaattisesti lähettää samaa hakemusta uudelleen hieman eri sanoin. Ensin pitää tunnistaa, mikä alkuperäisessä päätöksessä ja hakemuksessa on oikeasti ongelmana.

Voiko kielteisestä starttirahapäätöksestä tehdä oikaisuvaatimuksen?

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain pääsäännön mukaan työvoimaviranomaisen lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua, eikä starttirahapäätöksiä ole rajattu tätä oikeutta koskevan muutoksenhakukiellon piiriin.

Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti päätöksen tehneelle viranomaiselle hallintolain mukaisesti. Siinä pitää yksilöidä päätös, johon muutosta vaaditaan, vaadittu muutos sekä perusteet vaatimukselle. Päätöksen mukana toimitettua oikaisuvaatimusohjetta kannattaa noudattaa täsmällisesti.

Oikaisuvaatimuksessa ei yleensä kannata vain toistaa alkuperäisen hakemuksen sisältöä. Perustelut pitäisi kohdistaa juuri siihen kohtaan, jossa päätöksen katsotaan olevan virheellinen.

Jos päätöksessä esimerkiksi todetaan:

Yritystoiminnan kannattavuuden edellytyksiä ei ole osoitettu.

oikaisuvaatimuksessa pitäisi pystyä osoittamaan, miksi arvio on virheellinen. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että viranomainen on käyttänyt väärää asiakasmäärää, jättänyt jo toimitetun sopimuksen huomioimatta tai tulkinnut laskelmaa väärin.

Pelkkä toteamus siitä, että yrittäjä uskoo yrityksensä menestyvän, ei vielä osoita päätöksen olevan virheellinen.

Entä jos päätöksessä on selvä asiavirhe?

Oikaisuvaatimuksen lisäksi hallintolaissa säädetään viranomaisen mahdollisuudesta korjata päätöksessä oleva asiavirhe. Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen esimerkiksi silloin, kun päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, ilmeisen väärään lain soveltamiseen tai menettelyvirheeseen. Myös sellainen uusi selvitys, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen, voi tietyin edellytyksin tulla kyseeseen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että päätöksen korjaamista koskevan pyynnön varaan kannattaisi jättää varsinainen muutoksenhaku. Jos päätöksen mukana annettu oikaisuvaatimuksen määräaika on käynnissä, sitä kannattaa noudattaa eikä olettaa virheen korjaamista koskevan asian pysäyttävän määräajan kulumisen.

Oikaisuvaatimus vai uusi starttirahahakemus?

Oikaisuvaatimus on yleensä luontevampi silloin, kun hakijan mielestä alkuperäinen päätös oli jo tekohetkellä virheellinen. Viranomainen on esimerkiksi käyttänyt väärää tosiseikkaa, jättänyt olennaisen selvityksen huomioimatta tai arvioinut hakemuksessa jo olleita tietoja virheellisesti.

Uusi hakemus voi olla tarkoituksenmukaisempi silloin, kun hakijan tilanne on aidosti muuttunut päätöksen jälkeen. Yrittäjä on esimerkiksi hankkinut puuttuvan pätevyyden, yritykselle on järjestynyt rahoitus tai liiketoimintamallia ja laskelmia on muutettu olennaisesti.

Tähän liittyy kuitenkin erittäin tärkeä ajoitusongelma. Jos hakija on ensimmäisen hakemuksen jättämisen jälkeen aloittanut päätoimisen yritystoiminnan, kokonaan uuden starttirahahakemuksen tekeminen voi törmätä lain vaatimukseen siitä, että hakemuksen on pitänyt saapua työvoimaviranomaiselle ennen päätoimisen toiminnan aloittamista.

Älä siis oleta, että voit kielteisen päätöksen jälkeen aloittaa päätoimisen yritystoiminnan ja jättää uuden starttirahahakemuksen myöhemmin. Uutta hakemusta suunniteltaessa pitää ensin arvioida, miten jo aloitettu toiminta vaikuttaa starttirahan edellytyksiin.

Mitä oikaisuvaatimuksen jälkeen tapahtuu?

Oikaisuvaatimuksen johdosta viranomainen arvioi päätöksensä uudelleen. Jos ratkaisua ei muuteta hakijan vaatimalla tavalla, jatkomuutoksenhaku määräytyy päätöksen mukana annettavan muutoksenhakuohjeen perusteella.

Työvoimapalvelulain mukaan muutoksenhakuun hallintotuomioistuimessa sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, jollei työvoimapalvelulaissa säädetä toisin.

Kaikissa tapauksissa asian vieminen pidemmälle muutoksenhaussa ei kuitenkaan ole käytännöllisin vaihtoehto. Jos alkuperäisen hakemuksen liiketoimintasuunnitelma tai laskelmat ovat aidosti olleet merkittävästi puutteellisia, liiketoimintasuunnitelman korjaaminen voi olla hyödyllisempää kuin yrittää osoittaa alkuperäinen päätös lainvastaiseksi.

Esimerkki: hakemus hylättiin heikon kannattavuuden vuoksi

Kuvitellaan, että yrittäjä aikoo perustaa hierontayrityksen. Hakemuksessa palvelun hinnaksi on ilmoitettu 60 euroa ja myyntitavoitteeksi 10 000 euroa kuukaudessa. Tavoite tarkoittaisi yli 166 maksullista hoitoa kuukaudessa. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole perusteltu, miten tällainen asiakasmäärä hankitaan tai kuinka monta asiakasta yrittäjä pystyy realistisesti palvelemaan.

Tällaisessa tilanteessa ongelmaa ei korjata vain toteamalla, että alueella on paljon kysyntää hieronnalle. Laskelma pitäisi rakentaa uudelleen sen perusteella, kuinka monta työpäivää kuukaudessa on, kuinka monta asiakasta voidaan palvella päivässä, mikä todellinen keskihinta on ja kuinka suuret yrityksen kulut ovat.

Jos alkuperäiset laskelmat olivat aidosti epärealistisia ja liiketoimintamallia muutetaan olennaisesti, kyse ei välttämättä enää ole siitä, että alkuperäinen päätös olisi ollut virheellinen. Jos taas viranomainen on päätöksessään käyttänyt jotakin muuta myyntimäärää kuin hakemuksessa tosiasiassa esitettiin, tilanne on erilainen ja päätöksen oikeellisuutta on perusteltua tarkastella erikseen.

Esimerkki: hakemus hylättiin yrittäjävalmiuksien vuoksi

Toisessa esimerkissä hakija aikoo perustaa remonttiyrityksen. Hakemuksessa todetaan vain, että hänellä on “pitkä kokemus remontoinnista”, mutta koulutusta, aikaisempia työtehtäviä tai vastuualueita ei ole yksilöity.

Todellisuudessa hakija on työskennellyt kahdeksan vuotta rakennusalalla, tehnyt itsenäisesti asiakaskohteita ja vastannut myös materiaalihankinnoista sekä asiakkaiden kanssa asioimisesta. Jos nämä tiedot eivät käy alkuperäisestä hakemuksesta ilmi, viranomaisen käytettävissä ollut kuva hakijan valmiuksista on voinut olla olennaisesti todellista heikompi.

Jos kokemus sen sijaan on jo kuvattu ja dokumentoitu alkuperäisessä hakemuksessa mutta päätöksessä sitä ei vaikuta huomioidun, asetelma on toinen. Silloin kysymys ei välttämättä ole hakemuksen puutteesta vaan siitä, onko päätöksessä otettu huomioon kaikki asian ratkaisemiseen vaikuttanut selvitys.

Tarkistuslista kielteisen päätöksen jälkeen

Ennen oikaisuvaatimuksen tai uuden hakemuksen tekemistä kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

• Mihin lainkohtaan kielteinen päätös perustuu?
• Vastaavatko päätöksessä mainitut tosiseikat todellisuutta?
• Onko jokin jo toimitettu selvitys jäänyt mahdollisesti huomioimatta?
• Onko liiketoimintasuunnitelmassa olennaisia puutteita?
• Ovatko myynti- ja kannattavuuslaskelmat realistisia?
• Voidaanko myyntitavoite johtaa todellisista hinnoista ja asiakasmääristä?
• Vastaavatko liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien luvut toisiaan?
• Onko yrittäjän osaaminen kuvattu riittävän konkreettisesti?
• Onko yrityksen tarvitsema rahoitus järjestetty?
• Perustuuko päätös kilpailuvaikutukseen, toimeentuloon tai vero- ja maksuongelmiin?
• Onko päätoiminen yritystoiminta jo aloitettu?
• Onko päätöksen mukana annettu oikaisuvaatimusohje ja mikä siinä ilmoitettu määräaika on?

Tavoitteena ei ole keksiä vanhan suunnitelman päälle vakuuttavampaa tekstiä, vaan selvittää ensin, mikä päätöksessä tai alkuperäisessä hakemuksessa on todellinen ongelma.

Bravo Digital voi auttaa kielteisen starttirahapäätöksen jälkeen

Jos starttirahahakemuksesi on saanut kielteisen päätöksen, Bravo Digital voi auttaa käymään läpi päätöksen ja alkuperäisen hakemusaineiston kokonaisuutena.

Voimme tarkistaa esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman, kannattavuus-, myynti- ja rahoituslaskelmat sekä sen, ovatko hakemuksessa esitetyt tiedot keskenään johdonmukaisia. Jos hakemuksen liiketoiminnallisessa aineistossa on puutteita, voimme auttaa niiden korjaamisessa ja uuden aineiston laatimisessa todellisten lähtötietojesi perusteella.

Voimme myös auttaa jäsentämään, millaisia lisäselvityksiä päätöksessä esiin nostettuihin liiketoiminnallisiin kysymyksiin tarvitaan. Jos tilanteessa päädytään uuden starttirahahakemuksen valmisteluun ja uuden hakemuksen tekeminen on edelleen mahdollista, voimme laatia liiketoimintasuunnitelman, laskelmat ja hakemustekstit kanssasi tai pitkälti antamiesi tietojen perusteella puolestasi.

Tavoitteena ei ole kiertää kielteisen päätöksen perustetta tai muuttaa lukuja keinotekoisesti paremmiksi. Ensin selvitetään, miksi hakemus hylättiin. Sen jälkeen korjataan ne asiat, jotka ovat aidosti korjattavissa.

Varsinaisen starttirahapäätöksen tekee aina toimivaltainen työvoimaviranomainen.

Kielteisen päätöksen jälkeen tärkeintä on valita oikea seuraava toimenpide

Kielteinen starttirahapäätös ei välttämättä ole hakuprosessin loppu, mutta kaikki hylkäykset eivät myöskään ole korjattavissa samalla tavalla.

Jos ongelmana on puutteellinen liiketoimintasuunnitelma, epärealistinen kannattavuuslaskelma tai heikosti kuvattu yrittäjäosaaminen, hakemusaineistoa voidaan usein kehittää merkittävästi. Jos päätös taas perustuu esimerkiksi liian aikaisin aloitettuun päätoimiseen yritystoimintaan, tilanne on erilainen eikä ongelmaa voida poistaa paremmalla hakemustekstillä.

Jos päätöksessä puolestaan näyttää olevan tosiasiavirhe, olennainen selvitys on jäänyt huomioimatta tai lakia on mahdollisesti sovellettu väärin, päätöksen muutoksenhakumahdollisuudet kannattaa selvittää päätöksen mukana annetun oikaisuvaatimusohjeen perusteella.

Oleellisinta on siis ensin ymmärtää, miksi hakemus sai kielteisen päätöksen, ja valita vasta tämän perusteella oikea seuraava toimenpide.