Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä ja olet oikeutettu Kelan yleistukeen, toimeentuloa voi yrittäjyyden alkuvaiheessa turvata kahdella erilaisella tavalla: hakemalla starttirahaa tai tietyin edellytyksin jatkamalla yleistuen saamista yritystoiminnan ensimmäisten neljän kuukauden aikana.
Vaihtoehdot muistuttavat ensi silmäyksellä toisiaan. Vuonna 2026 täysimääräinen yleistuki ja starttiraha ovat molemmat 37,21 euroa päivässä eli keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa. Käytännössä niiden ehdot ja tarkoitus ovat kuitenkin hyvin erilaiset.
Starttiraha on tarkoitettu päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyvän toimeentulon turvaamiseen yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Yleistuki puolestaan on työttömän työnhakijan etuus. Sen saajan pitää jatkaa työnhakua ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä myös silloin, kun hän kokeilee yritystoimintaa.
Myös yritystoiminnasta saatavia tuloja kohdellaan eri tavalla. Yritystulot voivat pienentää yleistukea jo ensimmäisistä kuukausista lähtien, kun taas oman yritystoiminnan tuloja ei sovitella starttirahaan samalla tavalla.
Valinnalla voi olla myöhempiäkin seurauksia. Neljän kuukauden yleistukijaksoa ei kannata ajatella automaattisena kokeilujaksona, jonka jälkeen päätoimiseksi ryhtynyt yrittäjä voisi vain vaihtaa starttirahalle. Jos päätoiminen yritystoiminta on jo aloitettu ennen starttirahahakemuksen jättämistä, hakemus voi olla liian myöhäinen.
Tässä oppaassa vertailemme starttirahaa ja yleistukea yrittäjyyden alkuvaiheessa, selvitämme neljän kuukauden säännön ja käymme läpi, missä tilanteessa kumpikin vaihtoehto voi olla tarkoituksenmukaisempi.
Mikä yleistuki on?
Yleistuki on Kelan maksama työttömyysetuus, joka otettiin käyttöön 1.5.2026. Samalla Kelan aikaisemmin maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautettiin.
Yleistukea voidaan maksaa työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joka on jo saanut ansiopäivärahaa enimmäisajan. Yleistuesta säädetään yleistukilaissa (48/2026).
Jos sinulla on oikeus työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan, et lähtökohtaisesti kuulu yleistuen piiriin. Tällöin vastaava yrittäjyyden alkuvaiheen vertailu tehdään käytännössä starttirahan ja ansiopäivärahan välillä.
Vuonna 2026 täysimääräinen yleistuki on 37,21 euroa päivässä eli keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa. Lopulliseen määrään voivat kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi palkka- ja yritystulot, muut tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot sekä tietyissä tilanteissa vanhempien tulot.
Yleistuen alkamiseen liittyy lisäksi lähtökohtaisesti seitsemää täyttä työpäivää vastaava omavastuuaika. Hakijan tilanteesta riippuen tuen maksamiseen voi liittyä myös muita rajoituksia. Noin 800 euron kuukausimäärä ei siksi tarkoita, että jokainen uusi hakija saisi automaattisesti heti ensimmäiseltä kuukaudelta täyden summan.
Mikä starttiraha on?
Starttiraha on työvoimaviranomaisen myöntämä harkinnanvarainen tuki henkilölle, joka aloittaa päätoimisen yritystoiminnan tai laajentaa aikaisemmin sivutoimisesti harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi.
Starttirahasta säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 99–101 §:ssä. Sen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.
Starttirahan myöntäminen edellyttää muun muassa, että työvoimaviranomainen arvioi hakijalla olevan tai hänen hankkivan riittävät valmiudet yritystoimintaan ja että yritystoiminnalla on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.
Starttiraha myönnetään ensimmäiseksi kuudeksi kuukaudeksi. Sille voidaan myöntää jatkoa siten, että starttirahajaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta.
Vuonna 2026 starttiraha on päivää kohden ansiopäivärahan perusosan suuruinen ja sitä maksetaan viideltä päivältä kalenteriviikossa. Käytännössä määrä on noin 800 euroa kuukaudessa.
Voiko työtön valita starttirahan tai yleistuen?
Jos olet työtön työnhakija, kuulut yleistuen piiriin ja aloitat uuden yritystoiminnan työttömyytesi aikana, voit käytännössä joutua valitsemaan, haetko starttirahaa vai turvaatko toimeentuloasi yleistuella yrittäjyyden ensimmäisten neljän kuukauden aikana.
Tässä on tärkeä ero. Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, joten hakija ei voi itse päättää saavansa sitä. Hän voi päättää hakea starttirahaa, minkä jälkeen työvoimaviranomainen ratkaisee sen myöntämisen edellytykset.
Yleistuen kohdalla taas sovelletaan työttömänä aloitettua yritystoimintaa koskevaa neljän kuukauden sääntöä. Sen ansiosta yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus ei ensimmäisten neljän kuukauden aikana estä työttömyysetuuden saamista.
Yleistuen muiden edellytysten pitää silti täyttyä koko tämän ajan.
Mitä yrittäjyyden neljän kuukauden sääntö tarkoittaa?
Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä, yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei ratkaista yleistuen esteenä ensimmäisten neljän kuukauden aikana.
Kela voi siis maksaa yleistukea tämän jakson aikana, vaikka yritystoiminta vaatisi paljon työaikaa. Yritystoiminnasta saatavat tulot vaikuttavat kuitenkin maksettavan yleistuen määrään.
Neljän kuukauden jälkeen KEHA-keskuksen työttömyysturvan vastuualue arvioi yritystoiminnan todellisen työmäärän perusteella, onko toiminta päätoimista vai sivutoimista.
Jos yritystoiminta arvioidaan päätoimiseksi, oikeus yleistukeen päättyy tämän perusteella neljän kuukauden jakson jälkeen.
Jos yritystoiminta arvioidaan sivutoimiseksi, sovitellun yleistuen saaminen voi muiden edellytysten täyttyessä jatkua.
Arvioinnissa ratkaisevaa ei ole yrityksen ensimmäisten kuukausien liikevaihto tai voitto, vaan yritystoiminnan todellinen työmäärä. Olennaista on, estääkö toiminta kokoaikatyön vastaanottamisen.
Neljän kuukauden jälkeen tehtävä ratkaisu koskee työttömyysturvan kannalta ensimmäisen neljän kuukauden jälkeistä aikaa eikä sillä ole takautuvaa vaikutusta yleistukeen.
Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa starttirahan hakemisen ajoitukseen. Starttirahassa arvioitavana on erikseen se, onko päätoiminen yritystoiminta tosiasiassa aloitettu jo ennen starttirahahakemuksen saapumista.
Neljän kuukauden sääntö koskee työttömänä aloitettua yritystoimintaa
Neljän kuukauden sääntöä ei pidä tulkita yleiseksi oikeudeksi saada neljän kuukauden ajan työttömyysetuutta aina, kun yritystoiminnassa tapahtuu jokin muutos.
Säännön lähtökohtana on yritystoiminta, joka aloitetaan työttömänä ollessa.
Jos henkilöllä on jo yritystoimintaa ja hän esimerkiksi haluaa laajentaa aikaisemmin sivutoimisen yrityksensä päätoimiseksi, tilanne ei ole sama. Neljän kuukauden kokeilujaksoa ei lähtökohtaisesti sovelleta vain sen vuoksi, että jo olemassa olevan yrityksen työmäärää lisätään tai yritysmuotoa muutetaan.
Tällaisessa tilanteessa starttiraha voi olla huomattavasti olennaisempi vaihtoehto. Työvoimapalveluiden järjestämisestä annettu laki mahdollistaa starttirahan nimenomaisesti myös sivutoimisen yritystoiminnan laajentamiseen päätoimiseksi, kunhan hakemus jätetään ennen tätä muutosta.
Yleistuen aikana pitää edelleen hakea töitä
Tämä on yksi starttirahan ja yleistuen tärkeimmistä eroista.
Yleistuki on työttömän työnhakijan etuus. Sen saajan pitää pitää työnhakunsa voimassa, hakea aktiivisesti työtä ja täyttää muut työnhakijan velvollisuudet.
Tämä koskee myös yritystoiminnan ensimmäisiä neljää kuukautta.
Vaikka yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tänä aikana arvioida yleistuen esteenä, yrittäjän pitää edelleen hakea kokoaikatyötä ja olla valmis vastaanottamaan sitä. Yritystoiminta ei itsessään ole peruste kieltäytyä tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta.
Neljän kuukauden jaksoa ei siksi kannata ajatella täysin samanlaisena yrittäjyyteen keskittymisen tukena kuin starttirahaa.
Jos tavoitteena on kokeilla epävarmaa liikeideaa ja hakija on aidosti edelleen valmis ottamaan vastaan kokoaikatyön, yleistuki voi sopia tilanteeseen hyvin.
Jos päätös päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä on jo tehty ja tarkoituksena on keskittää oma työpanos yrityksen rakentamiseen, starttiraha vastaa lähtökohtaisesti paremmin tuen tarkoitusta.
Miten yritystulot vaikuttavat yleistukeen?
Yleistuen yksi merkittävimmistä eroista starttirahaan nähden on yritystulojen vaikutus maksettavan etuuden määrään.
Yritystoiminnasta saatavat tulot sovitellaan yhteen yleistuen kanssa. Kelan nykyisen ohjeen mukaan yritystoiminnan tulo vaikuttaa etuuteen samalla perusperiaatteella kuin palkkatulo: jokaisesta huomioon otettavasta ansaitusta eurosta 50 senttiä vähentää yleistuen määrää.
On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan yrityksen myynti ja yrittäjän yleistuen sovittelussa huomioon otettava yritystulo.
Jos yritys esimerkiksi laskuttaa asiakkaalta 1 000 euroa, tästä ei voi suoraan päätellä, että yleistukea vähennettäisiin automaattisesti 500 euroa. Yritystoiminnassa on voinut syntyä myös toimintaan liittyviä menoja, ja Kela voi pyytää yrittäjältä selvityksen yritystoiminnan tuloista ja menoista.
Kela kertoo hyödyntävänsä yritystulojen ja yleistuen sovittelussa myös verotustietoja.
Mitä suuremmaksi yleistuen sovittelussa huomioon otettava yritystulo kasvaa, sitä pienemmäksi maksettava yleistuki muodostuu.
Vähentääkö oman yrityksen tulo starttirahaa?
Starttirahassa logiikka on erilainen.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 101 § mukaan starttirahan määrästä vähennetään starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot, ellei kyse ole laissa tarkoitetusta etuoikeutetusta tulosta.
Oman yritystoiminnan tuloja ei siis sovitella starttirahaan samalla 50 prosentin mekanismilla kuin yritystuloja yleistukeen.
Tämä voi olla merkittävä ero silloin, kun yrityksen odotetaan saavan asiakkaita ja myyntiä nopeasti toiminnan käynnistymisen jälkeen. Starttirahan tarkoituksena on juuri turvata yrittäjän henkilökohtaista toimeentuloa samalla, kun yritystoimintaa rakennetaan kannattavaksi.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, ettei yrityksen tuloksella olisi starttirahan kannalta merkitystä lainkaan. Starttirahaa ei myönnetä, jos työvoimaviranomainen arvioi yritystoiminnan turvaavan hakijan kohtuullisen toimeentulon jo yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Toteutunut taloudellinen tilanne voi tulla merkitykselliseksi myös mahdollista jatkojaksoa arvioitaessa.
Yleistuessa on lisäksi tarveharkinta
Yleistukeen sisältyy myös tarveharkinta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pääomatulot ja eräät muut kuin palkkatulot voivat pienentää maksettavan yleistuen määrää.
Vuonna 2026 pääomatulojen ja muiden tarveharkinnassa huomioon otettavien tulojen raja on 311 euroa kuukaudessa. Rajan ylittävästä osasta 50 prosenttia vähennetään yleistuesta.
Esimerkiksi jos tarveharkinnassa huomioon otettavia pääomatuloja on 411 euroa kuukaudessa, rajan ylittävä osa on 100 euroa ja yleistuki pienenee tämän perusteella 50 euroa.
Säästöt ja omaisuus, kuten pankkitilillä olevat rahat, oma asunto tai auto, eivät itsessään pienennä yleistukea. Myöskään puolison tai kämppäkaverin tulot eivät vaikuta yleistukeen.
Vanhempien tulot voivat sen sijaan vaikuttaa yleistuen määrään, jos hakija asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. Tähän liittyy omat tulorajansa ja poikkeuksensa.
Yleistuen todellista euromäärää ei siksi kannata verrata starttirahaan vain sillä perusteella, että molempien täysi päivämäärä on 37,21 euroa.
Voiko starttirahaa ja yleistukea saada samaan aikaan?
Työmarkkinatori käsittelee starttirahaa ja työttömyysturvaa vaihtoehtoisina tapoina turvata toimeentuloa yritystoiminnan alkuvaiheessa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asia pitäisi yksinkertaistaa sääntöön, jonka mukaan voimassa olevassa laissa olisi ehdoton yleinen kielto maksaa mitään työttömyysetuutta ja starttirahaa samalta ajalta.
Starttirahassa yritystoimintaan liittymättömien tulojen vaikutuksesta säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 101 §ä, ja yleistuella on puolestaan omat etuuksien ja tulojen yhteensovittamista koskevat sääntönsä.
Käytännössä hakijan ei pidä suunnitella saavansa täysimääräistä starttirahaa ja täysimääräistä yleistukea rinnakkain samalta ajalta. Yrittäjyyden alussa olennaisempi kysymys on yleensä se, kumpaa toimeentulotapaa hakija käyttää ja voidaanko järjestelmästä toiseen siirtyä myöhemmin.
Voiko neljän kuukauden yleistuen jälkeen hakea starttirahaa?
Neljän kuukauden yleistuen jälkeen starttirahan hakeminen ei ole automaattisesti mahdollista.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 100 § mukaan starttirahaa ei myönnetä, jos hakija on aloittanut päätoimisen yritystoiminnan tai laajentanut aikaisemman sivutoimisen yritystoimintansa päätoimiseksi ennen kuin starttirahahakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.
Neljän kuukauden yleistukijakso ei poista tätä ehtoa.
Jos yrittäjä aloittaa yritystoiminnan ja käyttää siihen ensimmäisten neljän kuukauden aikana käytännössä päätoimisen yrittäjän työpanoksen, starttirahan hakeminen vasta jakson päättyessä voi olla liian myöhäistä.
Tässä on tärkeä erottaa toisistaan kaksi eri arviointia.
Yleistukea varten yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus ratkaistaan vasta neljän kuukauden jälkeen, eikä tällä ratkaisulla ole takautuvaa vaikutusta ensimmäisten neljän kuukauden työttömyysturvaan.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että päätoiminen yritystoiminta katsottaisiin myös starttirahan kannalta alkaneeksi vasta neljän kuukauden kohdalla. Starttirahan myöntämisedellytyksissä ratkaisevaa on, oliko päätoiminen yritystoiminta tosiasiassa aloitettu jo ennen starttirahahakemuksen saapumista.
Helsingin työllisyyspalvelut on vuonna 2026 kuvannut yrittäjyyden kokeilemista työttömyysturvalla ja starttirahaa pääsääntöisesti vaihtoehtoisiksi tavoiksi turvata yrittäjän toimeentulo ja todennut, ettei niitä yleensä voida yhdistää peräkkäin tai limittäin.
Siksi neljän kuukauden jaksoa ei kannata suunnitella automaattiseksi lisäajaksi ennen starttirahahakemusta.
Milloin yleistuen jälkeen starttiraha voi vielä olla mahdollinen?
Tilanne on erilainen, jos yritystoiminta on ensimmäisten kuukausien jälkeen edelleen aidosti sivutoimista.
Oletetaan esimerkiksi, että henkilö aloittaa yritystoiminnan työttömänä tammikuussa. Hän tekee yritystoimintaa rajallisesti työnhakunsa rinnalla ja saa ensimmäisten kuukausien aikana soviteltua yleistukea.
Neljän kuukauden jälkeen yritystoiminnan todellinen työmäärä arvioidaan ja toiminta katsotaan sivutoimiseksi. Sovitellun yleistuen maksaminen voi muiden edellytysten täyttyessä jatkua.
Kesällä yritys saa uusia asiakkaita ja yrittäjä päättää syyskuussa siirtää pääasiallisen työpanoksensa yritystoimintaan.
Tällaisessa tilanteessa starttiraha voi edelleen tulla kyseeseen, jos sitä haetaan ennen syyskuussa tapahtuvaa sivutoimisen yritystoiminnan laajentamista päätoimiseksi ja muut starttirahan edellytykset täyttyvät.
Ratkaisevaa ei siis ole pelkästään se, kuinka monta kuukautta yritys on ollut olemassa. Olennaista on, milloin yritystoiminta tosiasiassa muuttuu päätoimiseksi.
Milloin starttiraha voi olla parempi vaihtoehto?
Starttiraha voi olla luontevampi vaihtoehto silloin, kun päätös päätoimisesta yrittäjyydestä on jo tehty.
Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun:
- yritystoiminnan on tarkoitus alkaa heti käytännössä päätoimisena,
- hakija aikoo keskittää työpanoksensa yrityksen rakentamiseen,
- yrityksellä on selkeä liiketoimintasuunnitelma ja asiakashankintasuunnitelma,
- liiketoiminnan odotetaan tuottavan myyntiä jo ensimmäisten kuukausien aikana,
- tavoitteena on rakentaa yritystoiminnasta pysyvä pääasiallinen toimeentulo ja
- hakija täyttää starttirahan muut myöntämisen edellytykset.
Starttiraha on tällaisessa tilanteessa suunniteltu juuri sitä muutosta varten, jota hakija on tekemässä: siirtymistä päätoimiseksi yrittäjäksi.
Lisäksi yritystoiminnan omia tuloja ei sovitella starttirahaan samalla tavalla kuin yritystuloja yleistukeen.
Starttiraha on kuitenkin harkinnanvarainen. Yrityksellä pitää olla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset ja hakijalla riittävät valmiudet yritystoimintaan.
Milloin yleistuki voi olla parempi vaihtoehto?
Yleistuen neljän kuukauden jakso voi olla kiinnostava henkilölle, joka ei vielä tiedä, muodostuuko yritystoiminnasta hänen päätoiminen työnsä.
Esimerkiksi työtön graafinen suunnittelija voi alkaa hankkia omia asiakkaita ilman varmuutta siitä, löytyykö kysyntää riittävästi kokoaikaiseen yrittäjyyteen. Samalla hän jatkaa kokoaikatyön hakemista ja on valmis vastaanottamaan sopivan työpaikan.
Tällöin neljän kuukauden sääntö mahdollistaa yritysidean kokeilemisen ilman, että yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ratkaistaan heti toiminnan alussa.
Jakson aikana yrittäjä voi saada käytännön tietoa siitä, saako yritys asiakkaita, kuinka paljon työtä syntyy, millä hinnalla palveluita pystyy myymään ja haluaako hän lopulta rakentaa yritystoiminnasta päätoimisen työn.
Yritystoiminnasta saatavat tulot kuitenkin pienentävät yleistukea sovittelun kautta, ja hakijan pitää jatkaa työnhakua koko ajan.
Yleistuki sopii siksi erityisesti tilanteeseen, jossa yrittäjyyttä aidosti kokeillaan, eikä päätöstä päätoimisesta yrittäjyydestä ole vielä tehty.
Esimerkki 1: yrittäjyys alkaa heti päätoimisena
Työtön ohjelmistokehittäjä on valmistellut yritystoimintaansa useita kuukausia. Hänellä on kaksi asiakassopimusta valmiina, liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat tehtyinä, ja tarkoituksena on keskittää työpanos yritykseen heti toiminnan alkaessa.
Tällaisessa tilanteessa starttiraha on yleensä luontevampi vaihtoehto selvitettäväksi ennen toiminnan aloittamista.
Jos henkilö valitsee sen sijaan yleistuen, hänen pitää edelleen täyttää työnhakijan velvollisuudet. Jos yritystoiminta on tosiasiassa päätoimista jo alusta lähtien, hänen ei myöskään kannata olettaa voivansa neljän kuukauden jälkeen vaihtaa automaattisesti starttirahalle.
Jos tavoitteena on hakea starttirahaa, hakemus kannattaa siksi tehdä ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista.
Esimerkki 2: yrittäjä haluaa ensin testata kysyntää
Työtön valokuvaaja harkitsee yrittäjyyttä mutta ei vielä tiedä, löytyykö maksavia asiakkaita riittävästi. Hän aloittaa yritystoiminnan työttömänä, pitää työnhakunsa voimassa ja on edelleen valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.
Ensimmäisten kuukausien aikana hän saa muutamia toimeksiantoja. Yritystoiminnan tulot sovitellaan yhteen yleistuen kanssa.
Neljän kuukauden jälkeen yritystoiminnan todellinen työmäärä arvioidaan. Jos toiminta on edelleen niin vähäistä, ettei se estä kokoaikatyön vastaanottamista, yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi ja sovitellun yleistuen maksaminen voi jatkua.
Jos liiketoiminta myöhemmin kasvaa ja yrittäjä päättää laajentaa sen päätoimiseksi, starttirahaa voidaan hakea ennen tätä muutosta, jos muut myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Esimerkki 3: yritys kasvaa nopeasti neljän kuukauden aikana
Työtön konsultti aloittaa yritystoiminnan ja turvaa toimeentuloaan yleistuella.
Ensimmäisen kuukauden aikana työtä on vähän, mutta toisen ja kolmannen kuukauden aikana hän saa useita jatkuvia asiakkaita. Neljännen kuukauden aikana yritystoiminta vie jo käytännössä hänen pääasiallisen työpanoksensa.
Neljän kuukauden jälkeen KEHA-keskus arvioi toiminnan päätoimiseksi, minkä vuoksi oikeus yleistukeen tämän perusteella päättyy.
Tässä vaiheessa starttirahaa ei pidä olettaa automaattiseksi seuraavaksi tueksi. Neljän kuukauden jälkeen tehtävä päätoimisuusarvio ratkaisee työttömyysturvan kannalta tulevaa aikaa, mutta se ei itsessään määritä starttirahan kannalta sitä päivää, jolloin päätoiminen yritystoiminta tosiasiassa alkoi.
Jos yritystoiminta oli käytännössä muuttunut päätoimiseksi jo aikaisemmin, starttirahahakemus voi olla liian myöhäinen.
Entä jos minulla on jo sivutoiminen yritys?
Jos yritystoiminta on aloitettu jo ennen työttömyyttä, neljän kuukauden kokeilujaksoa ei lähtökohtaisesti sovelleta samalla tavalla kuin työttömänä aloitettavaan uuteen yritystoimintaan.
Jos olemassa oleva yritystoiminta on sivutoimista ja tarkoituksena on nyt laajentaa se päätoimiseksi, starttiraha voi sen sijaan tulla kyseeseen.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 99 § mahdollistaa starttirahan nimenomaisesti myös sivutoimisen yritystoiminnan laajentamiseen päätoimiseksi.
Hakemus pitää tällöin toimittaa työvoimaviranomaiselle ennen päätoimiseksi laajentamista.
Aikaisempi yritystoiminta ei välttämättä ole starttirahahakemuksessa haitta. Toteutunut myynti, asiakasmäärä ja kustannukset voivat päinvastoin antaa liiketoimintasuunnitelmalle ja laskelmille huomattavasti vahvemman pohjan kuin kokonaan uuden yrityksen ennusteet.
Starttiraha vai yleistuki – mitä kannattaa miettiä ennen valintaa?
Valintaa ei kannata tehdä pelkästään vertaamalla noin 800 euron nimellisiä kuukausimääriä.
Pohdi ainakin:
- Oletko jo päättänyt ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi vai vasta kokeilemassa yritysideaa?
- Aiotko edelleen aidosti hakea ja ottaa vastaan kokoaikatyötä?
- Kuinka paljon yritystoiminnasta arvioidaan syntyvän tuloa ensimmäisten kuukausien aikana?
- Onko yritystoiminta kokonaan uusi vai oletko harjoittanut sitä jo aikaisemmin sivutoimisesti?
- Onko sinulla valmis liiketoimintasuunnitelma ja realistiset laskelmat?
- Onko sinulla muita tuloja, jotka voivat vaikuttaa starttirahaan tai yleistukeen?
- Asutko vanhempiesi taloudessa ja voivatko heidän tulonsa vaikuttaa yleistuen määrään?
- Haluatko mahdollisesti myöhemmin laajentaa sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi ja hakea tähän starttirahaa?
Usein olennaisin kysymys on:
Oletko perustamassa itsellesi päätoimista työtä vai kokeilemassa, voisiko yritystoiminnasta myöhemmin tulla päätoimista?
Jos suunnitelma on jo selvästi päätoiminen yrittäjyys, starttiraha vastaa lähtökohtaisesti paremmin järjestelmän tarkoitusta. Jos yrittäjyyttä vasta kokeillaan ja hakija on edelleen aidosti työmarkkinoiden käytettävissä, neljän kuukauden yleistukijakso voi olla joustavampi vaihtoehto.
Yleisimmät virheet starttirahan ja yleistuen välillä valittaessa
Yksi suurimmista virheistä on ajatella neljän kuukauden yleistukijaksoa starttirahan automaattisena esivaiheena. Kyse ei ole neljän kuukauden lisätuesta ennen mahdollista 6–12 kuukauden starttirahakautta.
Toinen virhe on unohtaa työnhakuvelvollisuus. Yleistuen saaja on edelleen työtön työnhakija, jonka pitää täyttää etuuden työvoimapoliittiset edellytykset myös yrittäjyyden ensimmäisten kuukausien aikana.
Kolmas virhe on verrata pelkkiä nimellisiä tukimääriä. Täysimääräinen yleistuki ja starttiraha ovat vuonna 2026 lähes saman suuruisia, mutta yritystulojen vaikutus, yleistuen tarveharkinta ja mahdollinen omavastuuaika voivat muuttaa tosiasiassa maksettavia määriä olennaisesti.
Neljäs virhe on odottaa neljän kuukauden päättymistä ennen starttirahahakemuksen tekemistä, vaikka yritystoiminta on jo aikaisemmin muuttunut tosiasiassa päätoimiseksi.
Viides virhe on olettaa, että neljän kuukauden sääntö koskee automaattisesti myös jo olemassa olevan sivutoimisen yrityksen laajentamista päätoimiseksi. Jos tavoitteena on siirtyä olemassa olevasta sivutoimisesta yritystoiminnasta päätoimiseksi yrittäjäksi, starttirahan hakemisajankohta kannattaa selvittää ennen muutosta.
Bravo Digital voi auttaa starttirahahakemuksen valmistelussa
Jos tarkoituksena on ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi, tukivaihtoehto kannattaa selvittää ennen kuin yritystoiminta ehtii muuttua tosiasiassa päätoimiseksi.
Bravo Digital voi auttaa liiketoimintasuunnitelman, myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmien sekä starttirahahakemukseen tulevien tekstien valmistelussa. Voimme myös tehdä koko hakemuksen puolestasi.
Jos yritystoimintaa on jo harjoitettu sivutoimisesti tai kokeiltu työttömyyden aikana, hakemuksessa voidaan hyödyntää toteutuneita tietoja: mitä on myyty, millä hinnalla, kuinka paljon asiakkaita on saatu ja millaisia kustannuksia toiminnasta on syntynyt.
Näiden tietojen perusteella voidaan rakentaa realistinen suunnitelma siitä, miltä liiketoiminta näyttää, kun se laajennetaan päätoimiseksi.
Erityisen tärkeää on tunnistaa oikea hakemisajankohta. Jos tarkoituksena on hakea starttirahaa sivutoimisen yritystoiminnan laajentamiseen päätoimiseksi, hakemus pitää toimittaa työvoimaviranomaiselle ennen tätä muutosta.
Varsinaisen starttirahahakemuksen jättää hakija henkilökohtaisessa asiointipalvelussa, ja päätöksen tekee toimivaltainen työvoimaviranomainen.
Kumpi kannattaa: starttiraha vai yleistuki?
Yhtä kaikille sopivaa vastausta ei ole.
Jos olet yleistukeen oikeutettu työtön työnhakija, vasta kokeilet uutta yritysideaa ja olet edelleen aidosti valmis hakemaan ja vastaanottamaan kokoaikatyötä, neljän kuukauden yleistukijakso voi olla järkevä tapa selvittää, syntyykö liiketoiminnalle riittävästi kysyntää. Yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tämän jakson aikana ratkaista yleistuen esteenä, mutta yritystulot vaikuttavat maksettavan etuuden määrään.
Jos sen sijaan tiedät jo ryhtyväsi päätoimiseksi yrittäjäksi ja tarkoituksena on keskittää työpanoksesi yritystoimintaan, starttiraha voi olla luontevampi vaihtoehto. Se on suunniteltu juuri päätoimisen yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheeseen.
Valinta kannattaa tehdä ajoissa, koska neljän kuukauden yleistukijakso ei automaattisesti säilytä mahdollisuutta siirtyä myöhemmin starttirahalle. Jos päätoiminen yritystoiminta on jo aloitettu ennen starttirahahakemuksen saapumista, hakemus voi olla liian myöhäinen. Jos toiminta on sen sijaan pysynyt sivutoimisena, starttiraha voi edelleen tulla kyseeseen ennen sen myöhempää laajentamista päätoimiseksi.