Starttirahaa ei ole tarkoitettu vain henkilölle, joka perustaa kokonaan uuden yrityksen. Tukea voidaan myöntää myös sivutoimiselle yrittäjälle, joka aikoo laajentaa yritystoimintansa päätoimiseksi. Yritys voi siis olla jo perustettu, sillä voi olla Y-tunnus, asiakkaita ja liikevaihtoa, eikä aikaisempi sivutoiminen yritystoiminta itsessään estä starttirahan saamista.
Sivutoimisen yrittäjän kohdalla ratkaiseva kysymys on ennen kaikkea se, milloin yritystoiminta muuttuu sivutoimisesta päätoimiseksi. Starttirahahakemuksen pitää olla saapunut työvoimaviranomaiselle ennen tätä muutosta. Lisäksi hakijalla pitää olla tai hänen pitää hankkia riittävät valmiudet yritystoimintaan, ja yritystoiminnalla pitää arvioida olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.
Sivutoimisella yrittäjällä on kuitenkin yksi merkittävä etu kokonaan uutta yritystä perustavaan hakijaan nähden: liiketoiminnasta voi olla jo olemassa todellista tietoa. Asiakasmäärät, toteutunut myynti, kustannukset ja käytännössä havaittu kysyntä voivat antaa huomattavasti vahvemman pohjan liiketoimintasuunnitelmalle ja kannattavuuslaskelmalle kuin pelkät ennusteet.
Tässä oppaassa käymme läpi, milloin sivutoiminen yrittäjä voi saada starttirahaa, miten pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan, saako yrityksellä olla jo Y-tunnus, asiakkaita ja liikevaihtoa, miten palkkatyö vaikuttaa tilanteeseen sekä kuinka olemassa olevan yrityksen toteutuneita lukuja kannattaa käyttää starttirahahakemuksessa.
Voiko sivutoiminen yrittäjä saada starttirahaa?
Kyllä. Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan starttirahaa voidaan myöntää henkilölle, joka joko aloittaa päätoimisen yritystoiminnan tai laajentaa sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi. Kyse ei siis ole viranomaisen poikkeuksellisesta harkinnasta, vaan suoraan laissa tunnistetusta starttirahan käyttötarkoituksesta.
Tyypillinen tilanne voisi olla palkkatyössä oleva henkilö, joka tekee iltaisin ja viikonloppuisin graafista suunnittelua oman toiminimensä kautta. Asiakkaita on kertynyt vähitellen niin paljon, että yrittäjä harkitsee palkkatyön jättämistä ja koko työpanoksensa käyttämistä yritykseen. Tällaisessa tilanteessa starttirahaa voidaan hakea tukemaan siirtymää sivutoimisesta yrittäjyydestä päätoimiseksi.
Sama periaate voi koskea esimerkiksi konsulttia, valokuvaajaa, verkkokauppiasta, kouluttajaa, remonttiyrittäjää tai muuta henkilöä, joka on rakentanut liiketoimintaansa sivutoimisesti ja haluaa seuraavaksi tehdä siitä pääasiallisen työnsä ja toimeentulonsa lähteen.
Mitä sivutoiminen yrittäjyys tarkoittaa?
Sivutoimisuutta ei ratkaista pelkästään yrityksen liikevaihdolla, Y-tunnuksella, asiakasmäärällä tai sillä, kuinka kauan yritys on ollut olemassa. Starttirahalain 99 § kytkee päätoimisen yritystoiminnan käsitteen nimenomaisesti työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ään. Kyse ei siis ole vain siitä, että työttömyysturvalain sääntöä käytettäisiin vertailukohtana, vaan starttirahaa koskeva sääntely viittaa siihen suoraan.
Työttömyysturvalain mukaan henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä päätoimisesti, jos yritystoiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen. Arvioinnissa keskeistä on siis ennen kaikkea yritystoiminnan vaatima työpanos, ei jokin yksittäinen liikevaihto- tai tuloraja.
Tästä seuraa, että kaksi saman liikevaihdon yritystä voivat olla yrittäjän näkökulmasta aivan eri tilanteessa. Asiantuntija voi tehdä muutaman korkeahintaiseen toimeksiantoon perustuvan projektin vuodessa ja saada niistä huomattavan liikevaihdon käyttämättä yritystoimintaan täyttä työviikkoa. Toisaalta yritys voi vaatia yrittäjältä lähes kokoaikaisen työpanoksen, vaikka myynti olisi vielä hyvin vähäistä.
Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa keskeinen kysymys onkin käytännössä: kuinka paljon aikaa ja työpanosta yritystoiminta tosiasiassa vaatii?
Pitääkö yrityksen olla ollut sivutoiminen tietyn ajan?
Starttirahaa koskevassa laissa ei aseteta enimmäisaikaa sille, kuinka monta kuukautta tai vuotta yritystoimintaa olisi saanut harjoittaa sivutoimisesti ennen päätoimiseksi siirtymistä. Yritys voi siis olla perustettu jo huomattavasti aikaisemmin. Ratkaisevaa on, että se on ennen hakemuksen jättämistä edelleen sivutoimista ja että hakemus saapuu työvoimaviranomaiselle ennen toiminnan laajentamista päätoimiseksi.
Työttömyysturvalaissa on lisäksi sivutoimisuuden arviointia helpottava sääntö. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä.
Tätä kuuden kuukauden sääntöä ei pidä tulkita väärin. Se ei tarkoita, että yrityksen pitäisi olla ollut sivutoiminen kuusi kuukautta ennen starttirahan hakemista. Se ei myöskään tarkoita, että kuuden kuukauden jälkeen yritys automaattisesti muuttuisi päätoimiseksi. Kyse on pää- ja sivutoimisuuden arviointiin liittyvästä oletuksesta: riittävän pitkä samanaikainen kokoaikatyö voi osoittaa, ettei yritystoiminnan vaatima työmäärä ole estänyt kokoaikatyötä.
Jos yritys on toiminut sivutoimisesti jo pitkään, starttirahahakemuksessa kannattaa selittää erityisen selkeästi, mikä nyt muuttuu. Muutos voi olla esimerkiksi palkkatyön päättyminen, yrittäjän käytettävissä olevan työajan voimakas kasvu, uusien asiakkaiden tai sopimusten alkaminen tai muu konkreettinen tekijä, jonka seurauksena yritystoiminta laajenee päätoimiseksi.
Saako yrityksellä olla jo Y-tunnus?
Sivutoimisella yrittäjällä voi olla Y-tunnus. Y-tunnuksen olemassaolo ei ole starttirahalaissa itsenäinen este, mikä käy jo ilmi siitä, että laki mahdollistaa starttirahan myöntämisen henkilölle, joka laajentaa jo harjoittamansa sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi.
Ratkaisevaa ei siis ole Y-tunnuksen myöntämispäivä, vaan se, onko yritystoiminta pysynyt sivutoimisena starttirahahakemuksen saapumiseen asti. Sivutoimisen yrityksen ei tarvitse olla pelkkä suunnitelma paperilla, vaan kyse voi olla jo aidosti toimivasta yrityksestä.
Tämä on tärkeää erottaa tilanteesta, jossa kokonaan uusi yrittäjä pohtii, missä järjestyksessä yrityksen perustaminen ja starttirahan hakeminen kannattaa tehdä. Sivutoimisesta päätoimiseksi siirtyvän yrittäjän kohdalla yrityksen olemassaolo on lähtökohtaisesti koko hakutilanteen lähtökohta.
Saako yrityksellä olla jo asiakkaita ja liikevaihtoa?
Sivutoimisella yrityksellä voi olla asiakkaita, myyntiä ja liikevaihtoa. Sivutoimisuus ei tarkoita sitä, ettei yritys saisi harjoittaa todellista liiketoimintaa.
Aikaisempi myynti voi päinvastoin olla starttirahahakemuksen kannalta arvokasta näyttöä. Kokonaan uuden yrityksen kohdalla asiakasmäärät ja myynti perustuvat pääosin ennusteisiin. Sivutoiminen yrittäjä voi sen sijaan pystyä osoittamaan esimerkiksi, että viimeisen 12 kuukauden aikana yrityksellä on ollut 30 maksavaa asiakasta, keskimääräinen myynti asiakkaalle on ollut 600 euroa ja osa kysynnästä on jouduttu jopa jättämään palvelematta palkkatyön vuoksi.
Tällainen toteutunut tieto voi antaa erittäin hyvän lähtökohdan päätoimiseksi laajentamisen suunnitelmalle. Hakemuksessa voidaan silloin perustella paitsi sitä, miksi markkinoilla pitäisi olla kysyntää, myös sitä, että kysyntää on jo käytännössä havaittu.
Aikaisempaan menestykseen liittyy kuitenkin myös toinen puoli. Starttirahaa ei myönnetä, jos yritystoiminta jo turvaa hakijan kohtuullisen toimeentulon käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa tai hakijan toimeentulo on muutoin turvattu. Hyvin menestyvä sivutoiminen yritys voi siis osoittaa toiminnan olevan kannattavaa, mutta jos yritystoiminta jo tuottaa hakijalle riittävän toimeentulon, starttirahan tarpeellisuus voi samalla heikentyä.
Toteutuneita lukuja ei tämän vuoksi kannata yrittää saada näyttämään todellista pienemmiltä tai suuremmilta. Parempi lähtökohta on kuvata yrityksen todellinen tilanne ja selittää, miksi starttirahalla on edelleen merkitystä juuri päätoimiseksi siirtymisen alkuvaiheessa.
Milloin yritystoiminta muuttuu päätoimiseksi ja milloin hakemus pitää jättää?
Päätoimiseksi siirtymiselle ei ole yhtä euromääräistä tai asiakasmäärään perustuvaa rajaa. Keskeistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Päätoimiseksi laajentuminen voi käytännössä näkyä esimerkiksi siten, että yrittäjä lopettaa kokoaikaisen palkkatyön ja alkaa käyttää normaalin työviikon yritykseen, kasvattaa yritystoimintaan käytetyn työajan muutamasta tunnista lähes täyteen työviikkoon, ottaa vastaan aiempaa huomattavasti enemmän asiakkaita tai laajentaa tuotanto- tai palvelukapasiteettiaan olennaisesti.
Palkkatyön päättymispäivä voi käytännössä olla merkittävä hetki, mutta päätoimisuus ei välttämättä määräydy yksin sen mukaan. Jos yritystoiminnan vaatima työpanos on jo aikaisemmin kasvanut niin suureksi, että se vastaa päätoimista yrittäjyyttä, yritystoiminnan tosiasiallinen laajuus voi olla arvioinnissa olennaisempi kuin työsuhteen muodollinen päättymispäivä.
Starttirahalain kannalta ajoitus on ratkaiseva. Starttirahaa ei myönnetä, jos hakija on laajentanut sivutoimisen yritystoimintansa päätoimiseksi ennen kuin tukihakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle. Myös Työmarkkinatori ohjeistaa jättämään hakemuksen ennen sivutoimisen yritystoiminnan laajentamista päätoimiseksi.
Jos siis suunnittelet esimerkiksi jättäväsi palkkatyön ja siirtyväsi yrityksesi pariin täysipäiväisesti, liiketoimintasuunnitelma, laskelmat ja starttirahahakemus kannattaa valmistella hyvissä ajoin ennen muutosta.
Kun hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle, lain nimenomainen liian aikaiseen aloittamiseen liittyvä este ei enää kohdistu samalla tavalla tämän jälkeiseen päätoimiseksi laajentamiseen. Yritystoiminnan laajentaminen ennen starttirahapäätöksen saamista tapahtuu kuitenkin hakijan omalla taloudellisella riskillä, koska starttirahan myöntämisestä ei tällöin vielä ole varmuutta.
Jos yritystoiminta on sen sijaan jo tosiasiassa muuttunut päätoimiseksi ennen hakemuksen saapumista, tilanne on olennaisesti vaikeampi. Silloin lain 100 § mukainen este voi lähtökohtaisesti estää ensimmäisen starttirahajakson myöntämisen.
Jos päätoimiseksi muuttumisen ajankohta on epäselvä, tapahtumista kannattaa muodostaa mahdollisimman konkreettinen aikajana: kuinka paljon yritykseen käytettiin aikaa aikaisemmin, milloin palkkatyö päättyi tai väheni, milloin asiakasmäärä kasvoi ja milloin yrittäjän työpanos käytännössä siirtyi pääosin yritykseen.
Pitääkö sivutoimisen yrittäjän tehdä uusi liiketoimintasuunnitelma?
Starttirahahakemuksessa tarvitaan käytännössä ajantasainen kuvaus siitä, miltä liiketoiminta näyttää päätoimisena. Yrityksen perustamisen yhteydessä vuosia aikaisemmin tehty liiketoimintasuunnitelma ei välttämättä enää vastaa nykyistä liiketoimintaa eikä tulevaa päätoimista toimintaa.
Sivutoimisesta päätoimiseksi siirtyvän yrittäjän liiketoimintasuunnitelmassa olennaista on nykytilan ja tavoitetilan välinen muutos. Sen pitäisi vastata esimerkiksi siihen, kuinka paljon enemmän yritykseen voidaan käyttää aikaa, kuinka paljon myynnin arvioidaan kasvavan, mistä lisäasiakkaat tulevat, miten kustannukset muuttuvat ja pystyykö yritys päätoimisena muodostamaan yrittäjälle riittävän toimeentulon.
Jos yritys on tähän asti toiminut 10 tuntia viikossa mutta päätoimisena yrittäjä aikoo käyttää siihen 35–40 tuntia, pelkkä työajan lisääntyminen ei vielä riitä myynnin perusteluksi. Hakemuksessa pitäisi selittää, mitä yrittäjä tekee tällä lisäajalla ja miten se muuttuu asiakkaiksi ja myynniksi.
Liiketoimintasuunnitelman ei siis tarvitse esittää olemassa olevaa yritystä uutena yrityksenä. Parempi lähtökohta on kuvata avoimesti, mitä tähän asti on tehty, mitä päätoimiseksi siirtyminen muuttaa ja miksi muutos tekee liiketoiminnasta kestävän päätoimisen työn.
Toteutuneet luvut kannattaa ottaa laskelmien lähtökohdaksi
Sivutoimisen yrittäjän kannattaa erottaa hakemuksessa selkeästi yrityksen toteutunut toiminta ja päätoimisen toiminnan ennusteet.
Jos yritys on esimerkiksi tehnyt edellisen 12 kuukauden aikana 24 000 euroa liikevaihtoa, tätä tietoa ei kannata sivuuttaa ja rakentaa koko myyntiennustetta tyhjästä. Paljon hyödyllisempää on näyttää, mistä toteutunut 24 000 euroa on syntynyt ja miksi päätoimiseksi siirtyminen muuttaisi myyntitasoa.
Oletetaan, että verkkosivuyrittäjä on tehnyt palkkatyönsä ohella keskimäärin yhden 2 000 euron verkkosivuprojektin kuukaudessa. Toteutunut myynti on tällöin noin 24 000 euroa vuodessa. Päätoimisena yrittäjä arvioi pystyvänsä toteuttamaan kaksi projektia kuukaudessa ja myymään tämän lisäksi jatkuvia ylläpitopalveluja:
Sivutoimisena toteutunut myynti:
1 projekti × 2 000 € = 2 000 €/kk
Päätoimisena tavoiteltu projektimyynti:
2 projektia × 2 000 € = 4 000 €/kk
Ylläpitopalvelut:
1 000 €/kk
Tavoiteltu myynti yhteensä:
5 000 €/kk
Pelkkä laskutoimitus ei vielä tee ennusteesta uskottavaa. Hakemuksessa pitäisi perustella, miksi vapautuva työaika mahdollistaa toisen projektin joka kuukausi, mistä tarvittavat asiakkaat saadaan ja kuinka paljon myyntiä sekä markkinointia tämä vaatii. Toteutuneeseen liiketoimintaan pohjautuva ennuste antaa kuitenkin huomattavasti vahvemman lähtökohdan kuin täysin teoreettinen myyntitavoite.
Miten kannattavuus osoitetaan päätoimiseksi siirryttäessä?
Myös sivutoimisesta päätoimiseksi siirtyvän yrittäjän kohdalla starttirahan myöntäminen edellyttää, että yritystoiminnalla arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.
Kannattavuuslaskelmassa ei siis riitä sen tarkasteleminen, onko nykyinen sivutoiminen yritys ollut voitollinen. Laskelman pitäisi osoittaa, pystyykö yritys päätoimisena kattamaan liiketoiminnan kulut ja muodostamaan yrittäjälle riittävän toimeentulon.
Sivutoimisen yrittäjän kannattaa käyttää laskelmassa mahdollisimman paljon toteutuneita kustannuksia. Jos kirjanpito on maksanut 150 euroa kuukaudessa, ohjelmistot 200 euroa ja markkinointi 300 euroa, nämä tiedot antavat paremman lähtökohdan kuin täysin uudet arviot. Samalla pitää arvioida, mitkä kustannukset muuttuvat päätoimiseksi siirryttäessä. Esimerkiksi markkinointibudjetti voi kasvaa, toimitila tulla tarpeelliseksi, vakuutuskulut muuttua tai materiaalien määrä lisääntyä myynnin kasvaessa.
Kannattavuuslaskelman pitäisi lopulta vastata hyvin yksinkertaiseen kysymykseen: miten nykyisestä sivutoimisesta yrityksestä syntyy liiketoiminta, joka pystyy päätoimisena elättämään yrittäjänsä?
Mitä jos sivutoiminen yritys ei ole vielä ollut kannattava?
Aikaisempi tappiollisuus ei yksin ratkaise starttirahan saamista, mutta se tekee tulevan kannattavuuden perustelemisesta erityisen tärkeää. Työvoimaviranomaisen pitää arvioida, onko yritystoiminnalla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset, joten pitkään tappiollisena toimineen yrityksen kohdalla hakijan pitäisi pystyä selittämään, miksi tilanne muuttuu päätoimiseksi siirtymisen seurauksena.
Selityksenä voi esimerkiksi olla, että palkkatyön vuoksi asiakkaita on jouduttu kieltäytymään palvelemasta, aktiiviseen myyntiin ei ole ollut riittävästi aikaa tai liiketoimintaa on rakennettu tarkoituksellisesti vähitellen päätoimiseen yrittäjyyteen valmistautuen. Tällaiset väitteet ovat sitä uskottavampia, mitä paremmin niitä voidaan tukea todellisilla tiedoilla esimerkiksi asiakaskyselyistä, tarjouspyynnöistä, myynnistä tai aikaisemmasta kapasiteetin käytöstä.
Pelkkä oletus siitä, että myynti kasvaa automaattisesti, kun yrittäjä käyttää yritykseen enemmän aikaa, ei ole erityisen vahva perustelu. Hakemuksessa kannattaa osoittaa konkreettisesti, kuinka paljon lisää myyntiä tarvitaan, millaisista asiakkaista se syntyy ja miksi tavoite on realistinen.
Voiko palkkatyössä oleva sivutoiminen yrittäjä hakea starttirahaa?
Starttirahan hakijan ei tarvitse olla työtön. Työmarkkinatori mainitsee starttirahan mahdollisina hakijoina erikseen henkilön, joka siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, sekä sivutoimisen yrittäjän, joka laajentaa yritystoimintansa päätoimiseksi.
Palkkatyössä oleva voi siis valmistella liiketoimintasuunnitelman, laskelmat ja starttirahahakemuksen jo työsuhteen aikana. Tämä on usein järkevä tapa järjestää siirtyminen, koska hakemusta ei tarvitse jättää vasta sen jälkeen, kun yrittäjän muu toimeentulo on jo päättynyt.
Palkkatulojen vaikutuksessa pitää kuitenkin erottaa kaksi asiaa. Starttirahaa myönnettäessä työvoimaviranomainen arvioi muun muassa sitä, onko hakijan toimeentulo jo turvattu muulla tavalla yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot puolestaan vähennetään lähtökohtaisesti starttirahan määrästä laissa säädetyin poikkeuksin.
Tämän vuoksi pieni tai satunnainen palkkatulo ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yleisesti automaattiseksi starttirahan esteeksi. Jos palkkatyö on kuitenkin niin laajaa, että yrittäjyyden päätoimisuus tai starttirahan tarve muodostuu epäselväksi, sillä voi olla merkitystä jo tuen myöntämisen arvioinnissa.
Jos tarkoituksena on jatkaa palkkatyötä myös starttirahakaudella, sen vaikutus omaan tilanteeseen kannattaa selvittää ennen päätoimiseksi siirtymistä.
Entä jos olen jo irtisanoutunut palkkatyöstä?
Pelkkä työsuhteen päättyminen ei vielä yksin ratkaise, milloin sivutoiminen yritystoiminta on muuttunut päätoimiseksi. Ratkaisevaa on edelleen yritystoiminnan vaatima työmäärä.
Jos palkkatyö on jo päättynyt mutta yritystoimintaa ei ole vielä tosiasiassa laajennettu päätoimiseksi, hakeminen voi tilanteesta riippuen edelleen olla mahdollista. Jos hakija sen sijaan on jo ennen hakemuksen saapumista siirtynyt tekemään yritystoimintaa päätoimisesti, liian aikaiseen laajentamiseen liittyvä este voi tulla vastaan.
Tämän vuoksi starttirahahakemuksen valmistelua ei kannata jättää epämääräiseen irtisanoutumisen jälkeiseen välivaiheeseen. Jos siirtyminen päätoimiseksi yrittäjäksi on jo suunnitteilla, hakemuksen ja sen liitteiden valmistelu kannattaa aloittaa ennen muutoksen toteuttamista.
Voiko jo hyvin menestyvä sivutoiminen yritys saada starttirahaa?
Yrityksen aikaisempi menestys ei automaattisesti estä starttirahaa. Päinvastoin toimiva asiakaskunta ja toteutunut myynti voivat antaa vahvaa näyttöä siitä, että yrityksen tuotteille tai palveluille on kysyntää.
Samalla starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa päätoimisen toiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Jos yritystoiminta jo turvaa hakijan kohtuullisen toimeentulon tai toimeentulo on muutoin turvattu, laissa säädetty tuen este voi tulla kyseeseen.
Siksi pelkkä liikevaihto ei vielä ratkaise asiaa. Esimerkiksi 25 000 euron sivutoiminen vuosiliikevaihto voi kuulostaa merkittävältä, mutta tilanteen arvioimiseksi tarvitaan tietoa myös yrityksen kustannuksista, toimintaan käytetystä työajasta ja siitä, kuinka paljon yritystoiminnasta on tosiasiassa jäänyt yrittäjälle.
Hyvän hakemuksen tarkoituksena ei ole antaa yrityksestä keinotekoisesti heikompaa kuvaa, vaan osoittaa kaksi asiaa samanaikaisesti: yritystoiminnalla on realistiset edellytykset muodostua päätoimisena kannattavaksi, mutta starttirahalla on edelleen todellinen tehtävä yrittäjän toimeentulon turvaamisessa siirtymävaiheessa.
Esimerkki: palkkatyöstä päätoimiseksi konsulttiyrittäjäksi
Kuvitellaan, että henkilö työskentelee kokoaikaisesti taloushallinnon tehtävissä ja tarjoaa samalla oman toiminimensä kautta pienyrityksille talouskonsultointia. Sivutoiminen yritys on toiminut kaksi vuotta. Viimeisen 12 kuukauden aikana sillä on ollut 18 asiakasta ja 22 000 euroa liikevaihtoa, ja yrittäjä on tehnyt toimeksiantoja pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Osa asiakkaiden tiedusteluista on jouduttu jättämään vastaanottamatta ajanpuutteen vuoksi.
Yrittäjä aikoo jättää palkkatyönsä ja siirtyä kokonaan oman yrityksensä pariin. Tässä tilanteessa starttirahahakemuksen vahvuus on se, ettei kysyntää tarvitse perustella pelkästään oletuksilla. Hakemuksessa voidaan osoittaa toteutunut asiakasmäärä ja myynti sekä tarvittaessa esimerkiksi tilanteet, joissa toimeksiantoja ei ole ehditty ottaa vastaan.
Jos yrityksen toteutunut kuukausimyynti on ollut keskimäärin noin 1 800 euroa ja päätoimisena tavoitellaan 5 000 euron kuukausimyyntiä, hakemuksessa pitäisi selittää, miten noin 3 200 euron lisämyynti syntyy. Kuinka monta uutta asiakasta tarvitaan? Mitä palveluita heille myydään? Miten asiakkaat hankitaan? Riittääkö yrittäjän kapasiteetti suunniteltuun työmäärään?
Kannattavuuslaskelmassa puolestaan arvioidaan, riittääkö 5 000 euron kuukausimyynti yrityksen kustannusten ja yrittäjän toimeentulon kattamiseen. Starttirahahakemus jätetään ennen kuin sivutoiminen yritystoiminta laajennetaan päätoimiseksi.
Yleisimmät virheet sivutoimisen yrittäjän starttirahahakemuksessa
Suurin ajoitukseen liittyvä virhe on hakemuksen jättäminen vasta siinä vaiheessa, kun yritystoiminta on jo tosiasiassa muuttunut päätoimiseksi. Oikea järjestys on päinvastainen: hakemus jätetään ensin ja päätoimiseksi laajentaminen tapahtuu vasta sen jälkeen.
Toinen tavallinen ongelma on se, ettei yrityksen aikaisempaa toimintaa hyödynnetä hakemuksessa. Jos yrityksellä on jo toteutunutta myyntiä ja asiakkaita, kokonaan teoreettisiin ennusteisiin perustuva hakemus jättää käyttämättä yhden sivutoimisen yrittäjän parhaista vahvuuksista. Toteutuneet luvut kannattaa ottaa ennusteiden lähtökohdaksi ja niiden avulla perustella, mitä päätoimiseksi siirtyminen muuttaa.
Kolmas ongelma on se, että nykyinen myynti vain kerrotaan esimerkiksi kahdella tai kolmella sillä perusteella, että yrittäjällä on jatkossa enemmän aikaa. Lisääntynyt työaika mahdollistaa suuremman työmäärän, mutta se ei itsessään takaa uusia asiakkaita. Myynnin kasvulle pitäisi olla uskottava asiakashankintaa, kysyntää ja kapasiteettia koskeva perustelu.
Myös palkkatyön jatkamisen vaikutus pitää huomioida realistisesti. Jos hakija ilmoittaa siirtyvänsä päätoimiseksi yrittäjäksi mutta jatkaa samalla käytännössä kokoaikaista palkkatyötä, suunnitelman sisäinen johdonmukaisuus voi muodostua ongelmaksi. Lisäksi starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot voivat vaikuttaa maksettavan tuen määrään.
Mitä sivutoimisen yrittäjän kannattaa valmistella hakemusta varten?
Tarkat liitevaatimukset ja käytännöt kannattaa tarkistaa omalta työvoimaviranomaiselta. Liiketoimintasuunnitelma sekä myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat muodostavat kuitenkin starttirahahakemuksen kannalta keskeisen kokonaisuuden.
Sivutoimisella yrittäjällä kannattaa lisäksi hyödyntää yrityksen aikaisempaa toimintaa koskevaa aineistoa silloin, kun se tukee suunnitelmaa. Hyödyllisiä tietoja voivat olla esimerkiksi toteutunut liikevaihto ja kustannukset, asiakasmäärät, jatkuvat asiakassuhteet, voimassa olevat sopimukset ja muut tiedot, joiden avulla voidaan osoittaa, miten yritys on tähän asti toiminut.
Kaikkia yrityksen asiakirjoja ei kuitenkaan tarvitse liittää hakemukseen vain varmuuden vuoksi. Tärkeämpää on muodostaa aineistosta looginen kokonaisuus:
Mitä yritys tekee nyt? → Mitä päätoimiseksi siirtyminen muuttaa? → Kuinka myynti kasvaa? → Mitä lisäkuluja syntyy? → Muodostuuko toiminnasta jatkuvasti kannattava päätoiminen yritys?
Bravo Digital auttaa sivutoimisesta päätoimiseksi siirtyvän yrittäjän starttirahahakemuksessa
Sivutoimisen yrittäjän starttirahahakemus poikkeaa jonkin verran kokonaan uuden yrityksen hakemuksesta. Yrityksestä on jo historiaa, joten tulevaisuuden suunnitelmien rinnalla voidaan käyttää toteutuneita asiakkaita, myyntiä ja kustannuksia. Hakemuksen pitäisi yhdistää nämä tiedot johdonmukaiseksi suunnitelmaksi siitä, miltä yritystoiminta näyttää päätoimisena.
Bravo Digital auttaa starttirahahakemuksen liiketoimintasuunnitelman, kannattavuus-, myynti- ja rahoituslaskelmien sekä hakemustekstien valmistelussa. Sivutoimisesta päätoimiseksi siirtyvän yrittäjän kohdalla voimme käydä läpi yrityksen toteutunutta toimintaa ja rakentaa sen pohjalta ajantasaisen suunnitelman päätoimista yritystoimintaa varten.
Voimme auttaa esimerkiksi siinä, miten yrityksen aikaisempi myynti kannattaa huomioida laskelmissa, kuinka päätoimisen toiminnan myyntitavoite johdetaan todellisista asiakkaista, hinnoittelusta ja kapasiteetista, mitä uusia kustannuksia siirtyminen aiheuttaa sekä ovatko liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien oletukset keskenään johdonmukaisia.
Jos olet tehnyt hakemusaineiston jo itse, voimme myös tarkistaa kokonaisuuden ennen hakemuksen lähettämistä. Varsinainen starttirahahakemus jätetään hakijan henkilökohtaisessa asioinnissa, ja starttirahan myöntämisestä päättää aina toimivaltainen työvoimaviranomainen.
Tarkistuslista ennen sivutoimisesta päätoimiseksi siirtymistä
Ennen starttirahahakemuksen jättämistä kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:
- Yritystoiminta ei ole vielä laajentunut päätoimiseksi.
- Hakemus jätetään ennen päätoimiseksi laajentamista.
- Suunniteltu päätoimiseksi siirtymisen ajankohta on selkeä.
- Liiketoimintasuunnitelma kuvaa yrityksen tulevaa päätoimista toimintaa.
- Yrityksen toteutunut myynti ja kustannukset on hyödynnetty suunnitelmassa.
- Tuleva myyntitavoite voidaan perustella asiakkailla, hinnoittelulla ja kapasiteetilla.
- Myynnin kasvulle on muutakin perustetta kuin lisääntyvä työaika.
- Kannattavuuslaskelma osoittaa realistisen tien yrittäjän toimeentuloon.
- Päätoimiseksi siirtymisen aiheuttamat uudet kulut on huomioitu.
- Mahdollisen palkkatyön jatkumisen vaikutus on selvitetty.
- Oman työvoimaviranomaisen ajantasaiset hakemusohjeet on tarkistettu.
Sivutoiminen yritystoiminta voi olla starttirahahakemuksessa vahvuus
Aikaisempi sivutoiminen yrittäjyys ei ole starttirahan este. Päinvastoin jo olemassa oleva asiakaskunta, toteutunut myynti ja käytännön kokemus voivat auttaa osoittamaan asioita, joita kokonaan uutta yritystä perustava hakija pystyy vasta ennustamaan.
Sivutoimisen yrittäjän hakemuksessa keskeinen kysymys ei siksi ole, pystyykö hakija vakuuttamaan viranomaisen siitä, että yritysidea voisi teoriassa toimia. Paljon olennaisempaa on osoittaa, mitä tähän asti toteutunut liiketoiminta kertoo yrityksestä ja miksi päätoimiseksi siirtyminen tekee siitä yrittäjälle kestävän toimeentulon lähteen.
Ajoitus on silti ratkaiseva. Starttirahahakemuksen pitää olla saapunut työvoimaviranomaiselle ennen kuin sivutoiminen yritystoiminta laajennetaan päätoimiseksi. Kun tämä edellytys on huomioitu, jo olemassa oleva yritystoiminta voi olla hakemuksen yksi vahvimmista lähtökohdista.