Opiskelija voi saada starttirahaa, jos hän siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi ja starttirahan muut edellytykset täyttyvät. Opiskelijastatus ei siis itsessään estä tuen saamista. Työmarkkinatori mainitsee nimenomaisesti opiskelun yhtenä tilanteena, josta henkilö voi siirtyä kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Opiskelijan tilanteessa pitää kuitenkin erottaa toisistaan useita kysymyksiä. Pitääkö tutkinnon olla valmis? Voiko opiskeluoikeuden säilyttää tai yksittäisiä opintoja jatkaa? Miten yritystoiminnan päätoimisuus arvioidaan? Voiko opintotuki pienentää starttirahaa, ja vaikuttaako starttiraha puolestaan Kelan opintotuen vuositulorajaan?
Tässä oppaassa käymme läpi, milloin opiskelija voi saada starttirahaa, miten keskeneräisiin opintoihin suhtaudutaan, mitä päätoiminen yrittäjyys tarkoittaa opiskelijan kohdalla ja miten opintotuki kannattaa huomioida yrittäjäksi siirryttäessä.
Voiko opiskelija saada starttirahaa?
Opiskelija voi saada starttirahaa, eikä tuen saaminen edellytä sitä, että hakija olisi ennen yrittäjäksi ryhtymistä työtön.
Työmarkkinatorin valtakunnallisen ohjeen mukaan starttirahaa voi saada työttömän työnhakijan lisäksi henkilö, joka ei ole työtön mutta siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä. Starttirahaa voidaan myöntää myös sivutoimiselle yrittäjälle, joka laajentaa yritystoimintansa päätoimiseksi.
Opiskelijaan sovelletaan samoja keskeisiä starttirahan edellytyksiä kuin muihinkin hakijoihin. Työvoimaviranomaisen pitää arvioida, että hakijalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet yritystoimintaan ja että yritystoiminnalla on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Starttiraha on tarkoitettu päätoimisen yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheeseen.
Opiskelijalle ei siis ole omaa erillistä tukimuotoa, vaan kyse on samasta starttirahasta kuin muillakin aloittavilla yrittäjillä.
Pitääkö opinnot lopettaa tai valmistua ennen starttirahan saamista?
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa ei ole yleistä vaatimusta siitä, että opiskelijan pitäisi valmistua, keskeyttää tutkintonsa tai luopua opiskeluoikeudestaan ennen starttirahan saamista. Työmarkkinatorikin puhuu nimenomaan siirtymisestä opiskelusta kokoaikaiseksi yrittäjäksi eikä aseta tutkinnon suorittamista hakemisen edellytykseksi.
Siksi yrittäjäksi siirtymisen ei tarvitse osua täsmälleen valmistumispäivään.
Esimerkiksi korkeakouluopiskelijalta voi puuttua tutkinnosta vielä opinnäytetyö tai muutama opintojakso, vaikka yritystoiminta olisi jo valmis käynnistettäväksi päätoimisena. Keskeneräistä tutkintoa ei ole säädetty itsenäiseksi starttirahan myöntämisen esteeksi.
Myöskään opiskeluoikeuden muodollista voimassaoloa ei ole säädetty itsenäiseksi hylkäysperusteeksi. Starttirahan kannalta muodollista opiskelijastatusta olennaisempaa on se, muodostuuko yritystoiminnasta tosiasiassa päätoimista.
Jos opinnot jatkuvat, niiden käytännön järjestäminen kannattaa kuitenkin kuvata hakemuksessa. Jos hakija kertoo ryhtyvänsä päätoimiseksi yrittäjäksi mutta samalla jatkavansa tutkinto-opintojaan käytännössä entiseen tapaan päätoimisina, viranomaiselle voi syntyä perusteltu kysymys siitä, millainen hakijan todellinen ajankäyttö on.
Voiko opintoja jatkaa starttirahan aikana?
Starttirahaa koskevassa sääntelyssä ei ole yleistä kieltoa, joka estäisi kaiken opiskelun starttirahakauden aikana. Tuen kohteena olevan yritystoiminnan pitää kuitenkin olla päätoimista.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 99 § kytkee päätoimisen yritystoiminnan käsitteen työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ään. Arvioinnissa keskeinen kysymys on yritystoiminnan vaatima työmäärä: yritystoiminta on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen.
Tämän vuoksi yksittäisen opintojakson suorittaminen tai opinnäytetyön vähittäinen viimeistely yritystoiminnan rinnalla on eri tilanne kuin se, että hakija jatkaa tutkinto-opintojaan käytännössä entiseen tapaan päätoimisina.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa ei ole määritelty tiettyä sallittua opintopistemäärää tai opiskelutuntien rajaa. Arvio perustuu kokonaisuuteen.
Jos opinnot jatkuvat, hakemuksessa kannattaa siksi kertoa esimerkiksi, mitä opintoja on vielä jäljellä, kuinka aktiivisesti niitä suoritetaan ja miten yrittäjyys muuttaa hakijan ajankäyttöä.
Miten opiskelijan yritystoiminnan päätoimisuutta arvioidaan?
Päätoimisuutta ei ratkaista sen perusteella, kuinka paljon yritys ensimmäisten kuukausien aikana laskuttaa. Uuden yrityksen myynti voi aluksi olla pientä juuri siksi, että toiminta on vasta käynnistymässä.
Keskeisempää on yritystoiminnan vaatima työpanos.
Hakemuksessa ei siksi kannata tyytyä ilmoittamaan, että “yritystoiminta muuttuu päätoimiseksi”. Uskottavampaa on kuvata, mitä yrittäjä käytännössä tekee.
Jos esimerkiksi tietojenkäsittelyn opiskelija perustaa verkkosivustoja tekevän yrityksen, hakemuksessa voidaan kuvata asiakkaiden hankintaan, myyntiin, tarjousten tekemiseen, asiakasprojekteihin, suunnitteluun, toteutukseen, asiakaspalveluun ja hallintoon käytettävää työpanosta.
Samalla voidaan kertoa, kuinka opiskeluun aikaisemmin käytetty aika siirtyy yritystoimintaan.
Näin viranomainen saa konkreettisemman kuvan siitä, miksi kyse ei enää ole pienestä opiskelujen ohessa harjoitettavasta toiminnasta vaan päätoimisesta yrittäjyydestä.
Milloin opiskelijan pitää hakea starttirahaa?
Opiskelijaan sovelletaan samaa ajoitussääntöä kuin muihinkin starttirahan hakijoihin.
Hakemus pitää jättää ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista. Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan starttirahaa ei myönnetä, jos hakija on aloittanut päätoimisen yritystoiminnan tai laajentanut aikaisemmin sivutoimisen yritystoimintansa päätoimiseksi ennen kuin hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.
Tämä on opiskelijoille erityisen tärkeää, koska yritystoimintaa on usein aloitettu jo opintojen aikana sivutoimisesti.
Opiskelijalla voi esimerkiksi olla Y-tunnus, verkkosivut, asiakkaita ja jonkin verran aikaisempaa laskutusta. Nämä eivät yksin estä starttirahan saamista. Laissa nimenomaisesti mahdollistetaan starttirahan myöntäminen henkilölle, joka laajentaa aikaisemmin sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi.
Ratkaisevaa on ajoitus: hakemus pitää jättää ennen tätä päätoimiseksi siirtymistä.
Esimerkiksi opiskelujen aikana muutaman verkkosivuprojektin vuodessa tehnyt yrittäjä voi hakea starttirahaa ennen sitä hetkeä, jolloin hän vähentää opintojaan ja alkaa tehdä yritystoimintaa päätoimisesti.
Pitääkö opiskelijan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi?
Opiskelijan ei tarvitse ensin valmistua, ilmoittautua työttömäksi ja vasta tämän jälkeen hakea starttirahaa.
Työmarkkinatori tunnistaa nimenomaisesti tilanteen, jossa hakija ei ole työtön, mutta siirtyy esimerkiksi opiskelusta kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Opiskelusta voidaan siis siirtyä suoraan päätoimiseksi yrittäjäksi.
Hakemuksen kannalta olennaisempaa on se, että yritystoiminta täyttää päätoimisuuden edellytykset, hakijalla on riittävät yrittäjävalmiudet ja yritystoiminnalla arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.
Voiko opiskelija saada samaan aikaan starttirahaa ja opintotukea?
Tässä pitää erottaa toisistaan oikeus starttirahaan ja maksettavan starttirahan määrä.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot vähennetään starttirahan määrästä, ellei kyse ole laissa tarkoitetusta etuoikeutetusta tulosta.
Esimerkiksi Helsingin nykyisessä starttirahaohjeessa opintotuki mainitaan nimenomaisesti yritystoimintaan liittymättömänä tulona, joka pienentää starttirahan määrää.
Opintotuen saaminen ei siis itsessään tarkoita automaattisesti sitä, ettei starttirahaa voitaisi myöntää. Sen saaminen voi kuitenkin pienentää maksettavan starttirahan määrää.
Lisäksi starttirahan myöntämisen esteenä voi olla tilanne, jossa hakijan toimeentulo on yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa muuten turvattu. Tämän vuoksi muiden tulojen kokonaisuudella voi olla merkitystä myös starttirahan tarpeen arvioinnissa.
Kannattaako opintotukea jatkaa starttirahakaudella?
Tähän ei ole kaikille opiskelijoille yhtä oikeaa vastausta.
Opintotuen jatkamista pitää arvioida ainakin kolmesta näkökulmasta:
Täyttyvätkö opintotuen omat edellytykset edelleen?
Miten opintotuki vaikuttaa maksettavan starttirahan määrään?
Miten starttiraha ja muut vuoden aikana saadut tulot vaikuttavat opintotuen vuositulorajaan?
Pelkkä kahden etuuden kuukausimäärien vertailu ei siksi kerro koko tilannetta.
Jos opiskelija siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi kesken kalenterivuoden, hänen kannattaa tarkastella toimeentuloaan koko vuoden tasolla: kuinka monelta kuukaudelta opintotukea on jo nostettu, kuinka paljon starttirahaa tulee loppuvuonna ja kuinka paljon muuta veronalaista tuloa yritystoiminnasta tai muualta arvioidaan syntyvän.
Vaikuttaako starttiraha opintotuen vuositulorajaan?
Starttiraha on veronalaista tuloa. Kela puolestaan ottaa opintotuen tulovalvonnassa huomioon opiskelijan veronalaiset ansio- ja pääomatulot.
Tästä seuraa, että veronalainen starttiraha vaikuttaa opintotuen vuositulorajaan.
Vuonna 2026 vuosituloraja riippuu siitä, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija saa opintotukea. Esimerkiksi:
- yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja on 20 127 euroa
- kuudella tukikuukaudella vuosituloraja on 26 838 euroa
- kolmella tukikuukaudella vuosituloraja on 33 549 euroa.
Mitä vähemmän tukikuukausia kalenterivuodessa on, sitä suurempi sallittu vuositulo on.
Myös yritystoiminnasta yrittäjälle muodostuvat veronalaiset henkilökohtaiset tulot voivat vaikuttaa tulorajaan. Tarkka verotettava tulo riippuu yritysmuodosta ja siitä, millä tavalla yrityksen tulos tai siitä nostetut tulot verotetaan.
Pelkkä opintotuen lopettaminen ei katkaise Kelan tulovalvonnan opiskeluaikaa
Tämä on yrittäjäksi kesken opintojen siirtyvälle erityisen tärkeä yksityiskohta.
Kelalla on tulovalvonnassa eri säännöt valmistumiselle ja tilanteelle, jossa opiskelija vain keskeyttää opinnot tai lopettaa opintotuen nostamisen.
Jos opiskelija keskeyttää opintonsa tai lopettaa opintotuen nostamisen, koko kalenterivuosi lasketaan Kelan mukaan tulovalvonnassa opiskeluajaksi. Sama koskee tilannetta, jossa opinnot käytännössä päättyvät mutta tutkinto tai siihen kuuluvia opintoja on vielä suorittamatta.
Tämä tarkoittaa, ettei opiskelija voi automaattisesti ajatella:
Lopetan opintotuen toukokuussa, joten kesästä alkaen saamani starttiraha ei enää vaikuta saman vuoden opintotuen tulovalvontaan.
Pelkkä opintotuen nostamisen lopettaminen ei toimi näin.
Jos opiskelija on saanut opintotukea alkuvuonna, lopettaa tuen nostamisen ja siirtyy tämän jälkeen päätoimiseksi yrittäjäksi ilman varsinaista valmistumista, loppuvuoden veronalaiset tulot voivat edelleen vaikuttaa saman vuoden tulovalvontaan.
Entä jos opiskelija valmistuu kesken vuoden?
Valmistumistilanne on Kelan tulovalvonnassa eri asia kuin opintojen tai opintotuen nostamisen keskeyttäminen.
Jos opiskelija valmistuu opintotukeen oikeuttavista opinnoistaan kesken vuoden, Kela voi erottaa valmistumista edeltävän opiskeluajan ja valmistumisen jälkeisen ajan toisistaan. Jos koko vuoden vuosituloraja ylittyy, olennaista voi olla se, milloin tulot on saatu.
Vuonna 2026 Kela käyttää opiskeluaikaan kohdistuvan tulorajan laskennassa 1 118 euroa jokaista opiskeluaikaista tukikuukautta ja 3 355 euroa jokaista opiskeluaikaista tuetonta kuukautta kohden. Valmistumisen jälkeen saadut tulot voivat tällöin jäädä opiskeluaikaa koskevan tulorajan ulkopuolelle, jos Kelan valmistumista koskevat edellytykset täyttyvät.
Tällä voi olla suuri käytännön merkitys opiskelijalle, joka valmistuu esimerkiksi keväällä ja siirtyy sen jälkeen päätoimiseksi yrittäjäksi.
On kuitenkin tärkeää, että kyse on Kelan tulovalvonnassa aidosti valmistumisesta juuri niistä opinnoista, joihin opintotukea on saatu. Esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen ei aina automaattisesti tarkoita opintojen päättymistä, jos opiskelijalla on samalla opiskeluoikeus myös ylempään korkeakoulututkintoon ja hän jatkaa näitä opintoja.
Entä jos opiskelijalla on jo yritys?
Moni opiskelija aloittaa yritystoiminnan sivutoimisesti jo opintojen aikana. Tällöin starttirahaa ei tarvitse ajatella vain kokonaan uuden yrityksen tukena.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan starttirahaa voidaan myöntää myös henkilölle, joka laajentaa aikaisemmin sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi.
Opiskelijalla voi siis olla jo Y-tunnus, aikaisempaa myyntiä, asiakkaita, verkkosivut ja yrityksen kirjanpito.
Nämä eivät yksin tarkoita, että starttirahan hakeminen olisi liian myöhäistä. Olennaista on se, onko yritystoiminta jo ennen hakemuksen saapumista muuttunut päätoimiseksi.
Jos yritystoiminta on opiskelujen aikana ollut aidosti sivutoimista ja opiskelija päättää myöhemmin siirtää pääasiallisen työpanoksensa yritykseen, kyse voi nimenomaan olla lain tarkoittamasta sivutoimisen yritystoiminnan laajentamisesta päätoimiseksi.
Hakemus pitää jättää ennen tätä muutosta.
Esimerkki 1: opiskelija valmistuu ja siirtyy suoraan yrittäjäksi
Ammattikorkeakouluopiskelija valmistuu joulukuussa ja aikoo aloittaa päätoimisen valokuvausyrityksen tammikuussa.
Hän on tehnyt opiskelujen aikana joitakin pieniä valokuvauskeikkoja sivutoimisesti, mutta varsinainen päätoiminen yritystoiminta alkaa vasta opintojen päättyessä.
Hakija voi valmistella liiketoimintasuunnitelman, myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat sekä starttirahahakemuksen jo ennen valmistumista. Hakemus pitää jättää ennen kuin aikaisemmin sivutoiminen yritystoiminta laajennetaan päätoimiseksi.
Hakijan ei tarvitse käydä valmistumisen ja yrittäjäksi siirtymisen välissä työttömänä, koska Työmarkkinatori tunnistaa suoran siirtymisen opiskelusta kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Esimerkki 2: tutkinto on vielä kesken
Yliopisto-opiskelijalta puuttuu tutkinnosta opinnäytetyö ja kaksi opintojaksoa. Hän saa yritykselleen ensimmäisiä merkittäviä asiakkaita ja haluaa siirtää pääasiallisen työpanoksensa yritystoimintaan.
Keskeneräinen tutkinto ei itsessään estä starttirahan hakemista.
Hakemuksessa kannattaa kuitenkin kuvata, kuinka jäljellä olevat opinnot järjestetään ja miksi yritystoiminta muodostuu tästä huolimatta päätoimiseksi.
Jos jäljellä olevia opintoja tehdään vähitellen yritystoiminnan rinnalla ja hakijan varsinainen työpanos kohdistuu yritykseen, tilanne on erilainen kuin silloin, jos tutkinto-opinnot jatkuvat käytännössä entiseen tapaan päätoimisina.
Viranomainen ratkaisee starttirahan edellytykset kokonaisarvion perusteella.
Esimerkki 3: opiskelijalla on jo sivutoiminen yritys
Kauppatieteiden opiskelija on pyörittänyt kaksi vuotta sivutoimista markkinointiyritystä. Yritys on laskuttanut keskimäärin noin 1 500 euroa kuukaudessa, ja opiskelija on käyttänyt siihen rajallisen osan työajastaan opintojen rinnalla.
Hän päättää vähentää opintojaan ja siirtyä yritykseen päätoimisesti. Tavoitteena on kasvattaa asiakaskantaa ja nostaa myynti noin 5 000 euroon kuukaudessa.
Y-tunnuksen ikä tai aikaisempi liikevaihto eivät yksin estä starttirahaa. Olennaista on, että aikaisempi yritystoiminta on ollut sivutoimista ja hakemus jätetään ennen toiminnan laajentamista päätoimiseksi.
Aikaisempi yritystoiminta voi tällaisessa tilanteessa olla hakemuksessa jopa hyödyksi. Hakija pystyy perustamaan liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat toteutuneisiin asiakasmääriin, hintoihin ja kustannuksiin pelkkien ennusteiden sijasta.
Mitä opiskelijan kannattaa korostaa starttirahahakemuksessa?
Opiskelijan hakemus rakentuu pääosin samoista asioista kuin muidenkin hakijoiden, mutta muutama kysymys kannattaa käsitellä erityisen selkeästi.
Ensimmäinen on siirtymä opiskelusta yrittäjyyteen. Hakemuksesta pitäisi käydä ilmi, milloin päätoiminen yritystoiminta alkaa ja miten opiskelu muuttuu tämän jälkeen.
Toinen on yrittäjävalmius. Opiskelu voi olla hakijan vahvuus. Jos esimerkiksi liiketalouden opiskelija perustaa markkinointiyrityksen tai tietojenkäsittelyn opiskelija ohjelmistoyrityksen, koulutuksessa saatu osaaminen voi tukea arviota hakijan valmiuksista harjoittaa yritystoimintaa. Riittävät yrittäjävalmiudet kuuluvat työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyihin starttirahan myöntämisen edellytyksiin.
Kolmas on yritystoiminnan päätoimisuus. Jos opinnot jatkuvat, hakemuksessa kannattaa kuvata konkreettisesti yrittäjän työtehtävät ja työpanos sekä se, miten aikaisemmin opiskeluun käytetty aika siirtyy yritystoimintaan.
Neljäs on liiketoiminnan talous. Opiskelijankin pitää osoittaa realistisesti, mistä yrityksen myynti syntyy, mitä toiminta maksaa ja millä aikataululla yritys voi päästä kannattavaksi. Hyvä liiketoimintasuunnitelma sekä myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat ovat siksi yhtä tärkeitä kuin muidenkin hakijoiden starttirahahakemuksessa.
Yleisimmät virheet opiskelijan starttirahahakemuksessa
Yksi tavallisimmista väärinkäsityksistä on odottaa tarpeettomasti valmistumiseen asti siinä uskossa, ettei opiskelija voisi hakea starttirahaa. Opiskelusta voidaan siirtyä suoraan kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Toinen virhe on jättää opintojen jatkuminen kokonaan selittämättä. Jos tutkinto on vielä kesken, hakemuksessa kannattaa kertoa avoimesti, miten paljon opintoja jatketaan ja miksi yritystoiminta muodostuu tästä huolimatta päätoimiseksi.
Kolmas virhe on aloittaa päätoiminen yritystoiminta ennen hakemuksen saapumista työvoimaviranomaiselle. Jos yritystoimintaa on jo harjoitettu opiskelujen aikana sivutoimisesti, hakemus pitää jättää ennen sen laajentamista päätoimiseksi.
Neljäs virhe on tarkastella starttirahaa ja opintotukea toisistaan irrallisina. Opintotuki voi pienentää maksettavaa starttirahaa, ja veronalainen starttiraha voi puolestaan vaikuttaa opintotuen vuositulorajaan.
Viides virhe on ajatella, että pelkkä opintotuen lopettaminen kesken vuoden poistaisi loppuvuoden tulot Kelan tulovalvonnasta. Kela laskee koko keskeyttämisvuoden opiskeluajaksi myös silloin, kun opiskelija vain lopettaa opintotuen nostamisen.
Opiskelijan muistilista ennen starttirahahakemusta
- Päätä, milloin yritystoiminnasta on tarkoitus tulla päätoimista.
- Jätä starttirahahakemus ennen tätä ajankohtaa.
- Selvitä, jatkuvatko opinnot ja missä laajuudessa.
- Kuvaa hakemuksessa konkreettisesti, miksi yritystoiminta on jatkossa päätoimista.
- Tee liiketoimintasuunnitelma sekä realistiset myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat.
- Jos sinulla on jo sivutoiminen yritys, hyödynnä toteutuneita asiakas-, myynti- ja kustannustietoja.
- Selvitä, miten mahdollinen opintotuki vaikuttaa maksettavaan starttirahaan.
- Arvioi starttirahan ja muiden veronalaisten tulojen vaikutus opintotuen vuositulorajaan.
- Jos yrittäjäksi siirtyminen tapahtuu kesken kalenterivuoden, selvitä erikseen, valmistutko vai ainoastaan keskeytätkö opinnot tai opintotuen nostamisen.
Bravo Digital auttaa opiskelijan starttirahahakemuksen valmistelussa
Opiskelijasta päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyminen voi olla luonteva ajankohta starttirahan hakemiselle, mutta siirtymä kannattaa kuvata hakemuksessa mahdollisimman selkeästi. Erityisesti keskeneräiset opinnot tai jo olemassa oleva sivutoiminen yritys voivat herättää kysymyksiä, joihin hyvä hakemus vastaa jo etukäteen.
Bravo Digital voi auttaa liiketoimintasuunnitelman, myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmien sekä starttirahahakemukseen tulevien tekstien valmistelussa. Voimme tehdä hakemuksen myös kokonaan puolestasi.
Jos olet jo harjoittanut yritystoimintaa opintojen aikana, hakemuksessa voidaan hyödyntää toteutuneita asiakas-, myynti- ja kustannustietoja ja rakentaa niiden perusteella realistinen suunnitelma yritystoiminnan laajentamisesta päätoimiseksi.
Jos tutkinto on vielä kesken, hakemuksessa voidaan puolestaan kuvata selkeästi, miten opintojen ja yritystoiminnan suhde muuttuu ja miksi yritystoiminta on jatkossa aidosti päätoimista.
Varsinaisen starttirahahakemuksen jättää hakija henkilökohtaisessa asioinnissa, ja lopullisen päätöksen sekä tapauskohtaisen arvion starttirahan edellytysten täyttymisestä tekee toimivaltainen työvoimaviranomainen.
Opiskelijastatus ei yksin estä starttirahaa
Opiskelijan ei tarvitse ajatella, että hänen pitäisi ensin valmistua, ilmoittautua työttömäksi ja vasta tämän jälkeen ryhtyä yrittäjäksi. Starttirahajärjestelmä mahdollistaa siirtymisen opiskelusta suoraan kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Myöskään keskeneräistä tutkintoa tai voimassa olevaa opiskeluoikeutta ei ole työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädetty itsenäisiksi starttirahan myöntämisen esteiksi. Jos opinnot jatkuvat, yritystoiminnan pitää kuitenkin muodostaa tosiasiassa päätoiminen kokonaisuus.
Samalla opiskelijan kannattaa suunnitella tukien ja tulojen kokonaisuus huolellisesti. Opintotuki voi pienentää maksettavaa starttirahaa, ja veronalainen starttiraha voi puolestaan vaikuttaa Kelan vuositulovalvontaan. Jos yrittäjäksi siirrytään kesken vuotta, myös sillä on merkitystä, valmistuuko opiskelija vai lopettaako hän vain opintojen tai opintotuen nostamisen.