Starttirahasta annetaan verkossa ristiriitaisia ohjeita. Yhdessä paikassa neuvotaan hakemaan starttirahaa ennen yrityksen perustamista, toisessa ennen Y-tunnuksen hankkimista ja kolmannessa ennen yritystoiminnan aloittamista. Näillä asioilla on kuitenkin tärkeä ero.
Vuonna 2026 voimassa olevan lain mukaan starttirahan este ei synny yksin siitä, että yritys on perustettu tai hakijalla on Y-tunnus. Ratkaisevaa on se, onko hakija aloittanut päätoimisen yritystoiminnan ennen kuin starttirahahakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle. Sama koskee aikaisemmin sivutoimisesti harjoitettua yritystoimintaa: se pitää laajentaa päätoimiseksi vasta sen jälkeen, kun hakemus on saapunut viranomaiselle.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikki yritykseen liittyvä toiminta olisi ennen hakemusta merkityksetöntä. Yrityksen muodollinen perustaminen, liiketoiminnan valmistelu, ensimmäinen myynti ja päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyminen voivat tapahtua eri aikaan, mutta käytännössä näitä tapahtumia arvioidaan osana samaa kokonaisuutta.
Tässä oppaassa käymme läpi, saako yrityksen perustaa tai Y-tunnuksen hankkia ennen starttirahapäätöstä, mitä yritystoiminnan valmistelussa voi tehdä ennen hakemuksen jättämistä, miten verkkosivuihin, markkinointiin, sopimuksiin ja ensimmäisiin asiakkaisiin kannattaa suhtautua sekä mitä tehdä, jos yritys on jo ehditty perustaa.
Mitä laki sanoo starttirahan ajoituksesta?
Starttirahasta säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa. Starttirahaa voidaan myöntää henkilölle, joka aloittaa päätoimisen yritystoiminnan tai laajentaa aikaisemmin sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi.
Starttirahaa ei kuitenkaan myönnetä, jos hakija on aloittanut päätoimisen yritystoiminnan tai laajentanut sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi ennen kuin tukihakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.
Lain sanamuodossa ei aseteta rajaksi Y-tunnuksen myöntämistä, kaupparekisterimerkintää tai esimerkiksi osakeyhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamista. Olennaista on päätoimisen yritystoiminnan alkaminen.
Myös Työmarkkinatorin valtakunnallinen ohje käyttää samaa periaatetta: starttirahahakemus pitää jättää ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista tai sivutoimisen toiminnan laajentamista päätoimiseksi.
Tämän vuoksi kaksi aivan eri kysymystä kannattaa pitää erillään:
Onko yritys jo perustettu?
sekä
Onko päätoiminen yritystoiminta jo aloitettu?
Ensimmäiseen vastaaminen kyllä ei vielä automaattisesti tarkoita, että myös jälkimmäiseen pitäisi vastata kyllä.
Yrityksen perustaminen, liiketoiminnan aloittaminen ja päätoiminen yrittäjyys ovat eri asioita
Kuvitellaan henkilö, joka aikoo perustaa osakeyhtiön konsultointia varten. Hän voi allekirjoittaa perustamissopimuksen, rekisteröidä yhtiön ja saada sille Y-tunnuksen jo ennen kuin yhtiöllä on ensimmäistäkään asiakasta tai yrittäjä käyttää toimintaan merkittävää työpanosta.
Toisaalta jo vuosia aikaisemmin perustettu yritys voi muuttua sivutoimisesta päätoimiseksi vasta paljon myöhemmin. Esimerkiksi kokoaikaisessa palkkatyössä oleva henkilö voi laskuttaa oman toiminimensä kautta muutamia pieniä toimeksiantoja vuodessa ja ryhtyä vasta myöhemmin päätoimiseksi yrittäjäksi.
Starttirahan näkökulmasta on hyödyllistä erottaa kolme eri vaihetta:
Yrityksen muodollinen perustaminen tarkoittaa esimerkiksi osakeyhtiön perustamista, toiminimen rekisteröintiä ja Y-tunnuksen saamista.
Liiketoiminnan tosiasiallinen harjoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden palvelemista, tuotteiden tai palvelujen myymistä ja laskuttamista.
Päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen tarkoittaa vaihetta, jossa yritystoiminta on laissa tarkoitetulla tavalla hakijan päätoimista työtä.
Ajoitussääntö liittyy viimeiseen näistä.
Päätoimisuuden arviointi ei myöskään perustu yksin liikevaihtoon. Starttirahaa koskeva sääntely kytkee päätoimisen yritystoiminnan käsitteen työttömyysturvalain mukaiseen arviointiin. Siinä keskeistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä: toimintaa pidetään päätoimisena, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen.
Siksi esimerkiksi ensimmäinen lasku tai Y-tunnus ei yksin ratkaise asiaa. Muutama sivutoiminen toimeksianto ja täysipäiväisesti harjoitettu yritystoiminta ovat starttirahan kannalta olennaisesti eri tilanteita.
Miksi verkossa silti neuvotaan hakemaan starttirahaa ennen yrityksen perustamista?
Viranomaisohjeiden sanamuodot eivät ole täysin yhdenmukaisia. Työmarkkinatorin starttirahaohjeessa sekä useiden työllisyysalueiden varsinaisissa starttirahaohjeissa lähtökohtana on nykyisen lain mukaisesti päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen.
Samaan aikaan joissakin yleisissä yrityksen perustamista koskevissa ohjeissa saatetaan käyttää yksinkertaisempaa ilmaisua, jonka mukaan starttirahaa pitäisi hakea ennen yrityksen perustamista.
Tätä ei kannata tulkita niin, että yrityksen perustaminen tai Y-tunnuksen saaminen olisi itsessään voimassa olevassa starttirahalaissa säädetty hylkäysperuste. Yksinkertaisempi ohje on kuitenkin käytännön kannalta ymmärrettävä: jos aivan uuden yrityksen perustamista ei ole tarpeen kiirehtiä, hakemuksen jättäminen ensin vähentää tulkinnanvaraa.
Turvallinen nyrkkisääntö on siksi tämä:
Jos Y-tunnusta tai yrityksen rekisteröintiä ei tarvita ennen starttirahahakemuksen jättämistä, hakemus kannattaa yleensä jättää ensin.
Saako Y-tunnuksen hankkia ennen starttirahahakemusta?
Y-tunnuksen olemassaolo ei ole starttirahalaissa itsenäinen este. Tämä käy erityisen selvästi ilmi sivutoimisen yrittäjän tilanteesta: starttirahaa voidaan myöntää henkilölle, joka laajentaa jo harjoittamansa sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi. Tällaisella yrityksellä voi luonnollisesti olla ollut Y-tunnus jo pitkään.
Kokonaan uuden yrityksen kohdalla Y-tunnuksen hankkiminen voi kuitenkin olla yksi tosiseikka muiden joukossa, kun arvioidaan, mitä hakija on ennen starttirahahakemuksen jättämistä käytännössä tehnyt.
Siksi kumpikaan seuraavista väitteistä ei ole hyvä yleissääntö:
“Y-tunnusta ei saa olla ennen starttirahahakemusta.”
tai
“Y-tunnuksella ei ole starttirahan kannalta mitään merkitystä.”
Täsmällisempi tapa sanoa asia on: Y-tunnus ei yksin ratkaise asiaa, vaan yritystoiminnan tosiasiallinen laajuus ja hakijan työpanos ratkaisevat.
Jos olet perustamassa kokonaan uutta yritystä eikä Y-tunnusta tarvita ennen hakemusta, vähäriskinen etenemisjärjestys on yleensä:
liiketoiminnan suunnittelu → liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat → starttirahahakemus → yrityksen perustaminen → päätoimisen toiminnan aloittaminen.
Voiko osakeyhtiön perustaa ennen starttirahapäätöstä?
Tässä pitää erottaa toisistaan starttirahahakemuksen jättäminen ja starttirahapäätöksen saaminen.
Voimassa olevan lain mukaan hakijan ei tarvitse aina odottaa myönteistä päätöstä ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista. Olennaista on, että starttirahahakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle ennen päätoimisen toiminnan aloittamista.
Hakija voi siis lähtökohtaisesti esimerkiksi jättää starttirahahakemuksen ja perustaa tämän jälkeen osakeyhtiön hakemuksen ollessa vielä käsittelyssä.
Tähän liittyy kuitenkin merkittävä käytännön riski: hakemuksen jättäminen ei tarkoita, että starttiraha varmasti myönnetään. Jos hakija perustaa yrityksen, lopettaa palkkatyön ja aloittaa päätoimisen yritystoiminnan ennen päätöstä, hän voi joutua jatkamaan yrittäjänä ilman starttirahaa, jos hakemus myöhemmin hylätään.
Jos starttiraha on yrittäjän henkilökohtaisen talouden kannalta olennainen edellytys päätoimiseksi siirtymiselle, myönteisen päätöksen odottaminen voi tämän vuoksi olla käytännössä järkevää.
Mitä voi tehdä ennen starttirahahakemuksen jättämistä?
Starttirahahakemuksen tekeminen edellyttää usein sitä, että yritystoimintaa on valmisteltu jo melko pitkälle. Hakijan pitäisi pystyä osoittamaan muun muassa, mitä yritys myy, kenelle tuotteita tai palveluja myydään, kuinka paljon myyntiä tarvitaan, mitä toiminta maksaa ja miten yrityksen rahoitus järjestetään.
Siksi kaikkea ennen hakemusta tehtyä toimintaa ei pidä tulkita päätoimisen yritystoiminnan aloittamiseksi. Liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien tekeminen, markkinoiden ja kilpailijoiden selvittäminen, yritysneuvonnassa käyminen sekä rahoituksen, lupien ja toimitilojen selvittäminen ovat tavallista yritystoiminnan valmistelua. Myös esimerkiksi toimitilaa, yhteistyötä tai tulevaa asiakkuutta koskevalla esisopimuksella voidaan osoittaa, että suunnitellulla yritystoiminnalla on käytännön toimintaedellytyksiä.
Myös yrityksen käytännön perustamiseen liittyviä toimia voidaan tehdä ilman, että ne yksin ratkaisevat päätoimisen yritystoiminnan alkamisajankohtaa. Y-tunnuksen hankkiminen, yrityksen pankkitilin avaaminen tai verkkosivujen rakentaminen eivät sellaisinaan tarkoita, että toiminta olisi jo päätoimista. Niitä arvioidaan yhdessä muun toiminnan ja erityisesti yrittäjän yritykseen käyttämän työpanoksen kanssa.
Raja alkaa muuttua tulkinnanvaraisemmaksi, kun yritys siirtyy valmistelusta aktiiviseen markkinointiin ja asiakkaiden palvelemiseen. Verkkosivujen julkaiseminen, aktiivisen markkinoinnin aloittaminen tai ensimmäisten tilausten vastaanottaminen voivat olla merkkejä siitä, että varsinainen liiketoiminta on käynnistymässä. Yksikään näistä ei kuitenkaan yksin muodosta laissa säädettyä automaattista rajaa päätoimiselle yritystoiminnalle.
Sama koskee ensimmäistä maksullista toimeksiantoa tai laskua. Ensimmäinen asiakas tai lasku osoittaa, että liiketoimintaa on harjoitettu, mutta se ei yksin tarkoita yritystoiminnan olevan päätoimista. Starttirahaa voidaan nimenomaan myöntää myös aikaisemmin sivutoimisesti harjoitetun yritystoiminnan laajentamiseen päätoimiseksi. Esimerkiksi kokoaikaisessa palkkatyössä oleva henkilö voi tehdä muutamia maksullisia toimeksiantoja oman yrityksensä kautta ja hakea myöhemmin starttirahaa ennen siirtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi.
Tilanne on olennaisesti toinen, jos hakija on jo jättänyt muun pääasiallisen työnsä ja käyttää käytännössä koko työviikkonsa yrityksen markkinointiin, asiakkaiden palvelemiseen, tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen ja yrityksen pyörittämiseen. Tällainen kokonaisuus viittaa huomattavasti vahvemmin siihen, että päätoiminen yritystoiminta on jo alkanut.
Starttirahalaissa ei siis ole säädetty esimerkiksi ensimmäistä verkkosivua, mainosta, asiakasta, laskua tai Y-tunnusta automaattiseksi päätoimisen yritystoiminnan alkamispäiväksi. Ratkaisevaa on toiminnan kokonaisuus ja erityisesti se, kuinka suuren työpanoksen yritystoiminta tosiasiassa vaatii.
Jos kyse on kokonaan uudesta yrityksestä, tarpeetonta tulkinnanvaraa ei silti yleensä kannata luoda. Yritystoimintaa voidaan valmistella hyvinkin pitkälle ennen hakemusta, mutta starttirahahakemus kannattaa jättää ennen kuin toiminta siirtyy käytännössä päätoimiseksi asiakkaiden hankkimiseksi, palvelemiseksi ja yrityksen pyörittämiseksi.
Yrityksen perustaminen, rekisterit ja pankkitili
Y-tunnuksen lisäksi yritystä perustettaessa tehdään usein ilmoituksia esimerkiksi ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin sekä avataan yritykselle pankkitili.
Näitä toimia ei ole starttirahalaissa säädetty itsenäisiksi tuen esteiksi. Ne voivat kuitenkin olla osa kokonaiskuvaa siitä, missä vaiheessa yritystoiminta on ollut.
Jos esimerkiksi osakeyhtiö on rekisteröity, pankkitili avattu ja ennakkoperintärekisteriin hakeuduttu, mutta yrittäjä jatkaa kokoaikaista palkkatyötään eikä yhtiöllä ole vielä asiakkaita tai käytännön toimintaa, tilanne on erilainen kuin silloin, jos samojen rekisteröintien lisäksi hakija tekee jo päivittäin asiakastyötä päätoimisesti.
Tämän vuoksi rekisterimerkintöjä ei tarvitse käsitellä mystisinä “sallittu/kielletty”-rajoina. Olennaisempaa on pystyä tarvittaessa osoittamaan, mitä yrityksessä on tosiasiassa tehty.
Jos yrityksen rekisteröinneille ei ole ennen hakemuksen jättämistä käytännön tarvetta, niitä ei kuitenkaan yleensä ole syytä kiirehtiä.
Toimitilat, työvälineet ja muut käytännön valmistelut
Yritystoiminnan käynnistäminen voi edellyttää toimitilan, laitteiden, lupien ja rahoituksen järjestämistä jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Nämä ovat tyypillisiä asioita, joiden pitäisi päinvastoin olla riittävän hyvin suunniteltuja starttirahahakemuksessa.
Toimitilan kohdalla hyvä ratkaisu voi olla esimerkiksi esisopimus tai sopimus, jonka varsinainen käyttö alkaa myöhemmin. Näin hakija pystyy osoittamaan, että yrityksellä on realistiset toimintaedellytykset ilman, että toiminta on välttämättä vielä käynnistynyt.
Sama koskee yrityksen tarvitsemia työvälineitä. Yksittäisen tietokoneen, työkalun, koneen tai muun laitteen ostaminen ei itsessään tarkoita, että yritystoiminta olisi muuttunut päätoimiseksi. Olennaista on jälleen kokonaisuus.
Jos yritystoiminnan valmistelu itsessään alkaa kuitenkin viedä käytännössä koko työviikon ja toiminta muutenkin muistuttaa jo täysipäiväistä yrityksen pyörittämistä, raja ei ole yhtä yksinkertainen. Toiminnan luonnetta ei ratkaise pelkästään se, kutsuuko hakija tekemistään “valmisteluksi”.
Verkkosivut, markkinointi ja asiakkaiden hankkiminen
Verkkosivujen suunnittelu, domainin rekisteröinti, visuaalisen ilmeen tekeminen ja markkinointisuunnitelman laatiminen ovat tavallisia yrityksen valmistelutoimia. Myös potentiaalisten asiakkaiden haastatteleminen ja kysynnän selvittäminen voivat olla tärkeä osa liiketoimintasuunnitelman laatimista.
Verkkosivujen julkaiseminen tai yksittäinen markkinointitoimenpide ei kuitenkaan muodosta laissa automaattista päätoimisen yritystoiminnan alkamispäivää. Tilannetta pitää arvioida kokonaisuutena.
Jos esimerkiksi kokoaikaisessa palkkatyössä oleva henkilö rakentaa tulevalle yritykselleen verkkosivut ja julkaisee niillä yhteydenottolomakkeen, tämä näyttää erilaiselta kuin tilanne, jossa hakija on jo jättänyt muun työnsä, käyttää koko työviikkonsa verkkokaupan mainostamiseen, käsittelee päivittäin tilauksia ja palvelee asiakkaita.
Ennen starttirahahakemusta voi tämän vuoksi olla järkevää erottaa yrityksen valmistelu ja kysynnän testaaminen varsinaisesta kaupallisesta lanseerauksesta.
Myös asiakkaiden kanssa voidaan valmistella tulevaa toimintaa. Asiakkaan kirjallinen kiinnostuksenilmaisu, tarjouspyyntö, esisopimus tai myöhemmin alkava ehdollinen toimeksianto voivat antaa starttirahahakemukselle arvokasta näyttöä siitä, ettei arvioitu kysyntä perustu pelkkään yrittäjän omaan oletukseen.
Jos sitovan sopimuksen perusteella maksullinen asiakastyö alkaa jo välittömästi, kyse on sen sijaan selvästi pidemmälle menneestä liiketoiminnan harjoittamisesta. Sekään ei silti yksin ratkaise sitä, onko toiminta päätoimista vai sivutoimista.
Ensimmäinen asiakas, myynti ja laskuttaminen
Yksi tavallisimmista väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että ensimmäinen lasku veisi automaattisesti mahdollisuuden saada starttirahaa.
Näin ei voida yleisesti sanoa.
Laki mahdollistaa starttirahan nimenomaisesti myös henkilölle, joka on jo harjoittanut yritystoimintaa sivutoimisesti ja laajentaa sen myöhemmin päätoimiseksi. Sivutoimisella yrityksellä voi luonnollisesti olla asiakkaita, myyntiä ja laskutusta.
Jos kokoaikaisessa palkkatyössä oleva henkilö tekee esimerkiksi muutaman maksullisen valokuvauskeikan vuodessa oman toiminimensä kautta, laskutus osoittaa kyllä yritystoimintaa harjoitetun. Se ei kuitenkaan yksin tarkoita, että toiminta olisi ollut päätoimista.
Tilanne on aivan toinen, jos hakija on jo lopettanut muun työnsä, käyttää normaalin työviikon yritystoimintaan, markkinoi aktiivisesti, palvelee päivittäin asiakkaita ja laskuttaa jatkuvasti yrityksen kautta ennen starttirahahakemuksen saapumista. Tällöin kokonaisuus viittaa paljon vahvemmin siihen, että päätoiminen yritystoiminta on jo aloitettu.
Ensimmäisen laskun sijasta kannattaa siis kysyä:
Kuinka paljon yritystoimintaan käytetään aikaa?
Onko muu pääasiallinen työ jo päättynyt?
Kuinka laajaa ja jatkuvaa toiminta on?
Onko yrityksestä jo käytännössä muodostunut hakijan varsinainen työ?
Mitä tapahtuu starttirahahakemuksen jättämisen jälkeen?
Kun hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle, lain ajoitussäännön kannalta keskeinen vaatimus on täytetty siltä osin, ettei päätoimista yritystoimintaa ole aloitettu ennen hakemuksen saapumista.
Päätoimisen toiminnan voi tämän jälkeen lähtökohtaisesti aloittaa myös ennen päätöksen saamista. Hakija voi esimerkiksi jättää starttirahahakemuksen, perustaa tämän jälkeen yhtiön ja käynnistää toiminnan hakemuksen ollessa käsittelyssä.
Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen, että starttiraha olisi jo varma.
Työvoimaviranomainen voi edelleen hylätä hakemuksen esimerkiksi siksi, ettei hakijalla katsota olevan riittäviä yrittäjävalmiuksia, yritystoiminnalla ei arvioida olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä tai jokin muu starttirahan myöntämisen este täyttyy.
Jos starttirahan saaminen on hakijan toimeentulon kannalta ratkaisevaa, voi olla taloudellisesti järkevää odottaa päätöstä ennen esimerkiksi palkkatyöstä irtisanoutumista, kalliin toimitilan lopullista vuokraamista tai muiden suurten kiinteiden kustannusten ottamista.
Entä jos yritys on jo perustettu?
Yrityksen perustaminen ennen starttirahahakemuksen jättämistä ei vielä yksin tarkoita, että hakeminen olisi liian myöhäistä.
Tällöin pitää tarkastella, mitä yrityksen perustamisen jälkeen on tosiasiassa tapahtunut. Jos yhtiö on rekisteröity ja sillä on Y-tunnus, mutta sillä ei ole vielä ollut asiakkaita eikä hakija ole käyttänyt siihen merkittävää työpanosta, tilanne näyttää aivan erilaiselta kuin yrityksessä, jota hakija on jo kuukausia pyörittänyt täysipäiväisesti.
Yrityksen jo perustaneen hakijan kannattaa tarvittaessa pystyä muodostamaan tapahtumista selkeä aikajana:
- milloin yritys perustettiin,
- milloin Y-tunnus ja muut rekisteröinnit saatiin,
- mitä valmistelutoimia tehtiin,
- milloin markkinointi alkoi,
- milloin ensimmäiset asiakkaat saatiin,
- milloin ensimmäinen työ tehtiin tai lasku lähetettiin,
- kuinka paljon yritystoimintaan käytettiin aikaa ja
- milloin toiminnasta oli tarkoitus tulla päätoimista.
Jos yritystoiminta on tähän asti ollut sivutoimista, starttirahaa voidaan edelleen hakea ennen toiminnan laajentamista päätoimiseksi.
Kolme käytännön esimerkkiä
1. Hakemus ensin, yritys sen jälkeen
Palkkatyössä oleva henkilö suunnittelee markkinointitoimiston perustamista osakeyhtiömuotoon. Hän tekee liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat, keskustelee potentiaalisten asiakkaiden kanssa ja saa yhdeltä yritykseltä kirjallisen kiinnostuksen aloittaa yhteistyö marraskuussa.
Hakija jättää starttirahahakemuksen 15. lokakuuta. Sen jälkeen hän perustaa osakeyhtiön, avaa yhtiölle pankkitilin, viimeistelee verkkosivut ja suunnittelee aloittavansa päätoimisen yritystoiminnan 1. marraskuuta. Starttirahapäätös saapuu vasta marraskuun aikana.
Yrityksen perustaminen ennen päätöstä ei tässä tilanteessa itsessään riko starttirahan ajoitussääntöä, koska hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle ennen päätoimisen yritystoiminnan alkamista. Hakija ottaa kuitenkin riskin siitä, ettei starttirahaa lopulta myönnetä.
2. Y-tunnus on jo olemassa, mutta toimintaa ei ole aloitettu
Henkilö perustaa osakeyhtiön elokuussa mutta jatkaa kokoaikaisesti palkkatyössä. Yhtiöllä ei ole asiakkaita tai myyntiä eikä hakija käytä siihen merkittävää työpanosta. Syksyllä hän alkaa valmistella siirtymistään yrittäjäksi ja aikoo lopettaa palkkatyön tammikuussa.
Pelkästä elokuussa saadusta Y-tunnuksesta ei ole perusteltua päätellä, että päätoiminen yritystoiminta olisi alkanut jo elokuussa.
Hakemus kannattaa kuitenkin tehdä ennen tammikuulle suunniteltua päätoimiseksi siirtymistä.
3. Päätoiminen toiminta on jo käynnistetty ennen hakemusta
Henkilö perustaa yrityksen syyskuussa, lopettaa palkkatyönsä ja alkaa saman tien käyttää koko työviikkonsa yritykseen. Hän markkinoi aktiivisesti, tekee päivittäin asiakastöitä ja laskuttaa myyntiä. Lokakuun lopussa hän huomaa starttirahan ja lähettää ensimmäisen hakemuksensa.
Tässä tilanteessa ongelmana ei ole ensisijaisesti yrityksen perustamispäivä tai Y-tunnus. Olennaista on se, että päätoiminen yritystoiminta näyttää tosiasiassa alkaneen jo ennen starttirahahakemuksen saapumista.
Tällöin starttirahan myöntämisen ajoitusedellytys voi jäädä täyttymättä.
Mikä on turvallisin etenemisjärjestys?
Jos kyse on kokonaan uudesta yrityksestä, mahdollisimman selkeä ja vähäriskinen järjestys on yleensä tämä:
1. Suunnittele yritystoiminta.
Tee liiketoimintasuunnitelma sekä myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat. Selvitä rahoitus, luvat, toimitilat, asiakkaat ja muut käytännön toimintaedellytykset.
2. Jätä starttirahahakemus.
Varmista, että hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista.
3. Perusta yritys ja aloita päätoiminen toiminta.
Jos haluat välttää myös riskin siitä, että aloitat yritystoiminnan mutta starttirahaa ei myönnetäkään, odota myönteistä päätöstä ennen päätoimiseksi siirtymistä.
Näin vältetään sekä liian myöhään jätetyn starttirahahakemuksen ongelma että suuri osa siitä epäselvyydestä, joka syntyy yrityksen perustamisen, Y-tunnuksen ja toiminnan tosiasiallisen alkamisen välille.
Bravo Digital auttaa valmistamaan starttirahahakemuksen ennen yritystoiminnan aloittamista
Starttirahahakemus kannattaa valmistella ennen kuin yritystoiminnan aloittamisen ajoituksesta syntyy tarpeetonta epäselvyyttä. Bravo Digital auttaa liiketoimintasuunnitelman, myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmien sekä starttirahahakemukseen tulevien tekstien valmistelussa.
Voimme rakentaa hakemusaineiston liikeidean, hinnoittelun, asiakkaiden, kustannusten ja rahoituksen pohjalta siten, että liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat muodostavat keskenään johdonmukaisen kokonaisuuden.
Jos olet jo ehtinyt perustaa yrityksen tai hankkia Y-tunnuksen, tilanne ei tarkoita sitä, että starttirahan hakeminen olisi liian myöhäistä. Tällöin voidaan ensin käydä läpi, mitä yrityksessä on tosiasiassa tehty, kuinka paljon siihen on käytetty työaikaa ja onko toiminta ollut tähän asti sivutoimista vai onko päätoiminen yritystoiminta jo käynnistynyt.
Jos hakemusaineisto on jo valmis, voimme myös tarkistaa liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat ennen hakemuksen lähettämistä.
Varsinainen starttirahahakemus jätetään hakijan henkilökohtaisessa asioinnissa, ja lopullisen arvion starttirahan myöntämisen edellytyksistä sekä yritystoiminnan aloittamisajankohdan merkityksestä tekee toimivaltainen työvoimaviranomainen.
Y-tunnus ei yksin ratkaise – hakemuksen ajoitus ratkaisee enemmän
Starttirahan kannalta tärkein päivämäärä ei ole automaattisesti se päivä, jolloin Y-tunnus myönnetään tai osakeyhtiö rekisteröidään. Voimassa olevan lain kannalta olennaista on se, onko päätoiminen yritystoiminta aloitettu ennen kuin starttirahahakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.
Tästä huolimatta aivan uuden yrityksen perustamista ei yleensä kannata kiirehtiä ennen hakemusta ilman käytännön syytä. Mitä pidemmälle varsinainen myynti, asiakastyö ja yrittäjän työpanos ovat ennen hakemuksen jättämistä edenneet, sitä enemmän päätoimisuuden alkamisajankohdasta voi syntyä tulkintaa.
Turvallisin nyrkkisääntö on siksi yksinkertainen: valmistele yritystoiminta niin pitkälle kuin hyvän starttirahahakemuksen tekeminen vaatii, jätä hakemus ja aloita päätoiminen yritystoiminta vasta sen jälkeen.