Starttiraha on aloittavalle yrittäjälle tarkoitettu harkinnanvarainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän henkilökohtaista toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen aikana.

Vuonna 2026 starttirahan määrä on 37,21 euroa päivässä, ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Keskimääräinen määrä on noin 800 euroa kuukaudessa ennen veroja. Ensimmäinen tukijakso myönnetään kuudeksi kuukaudeksi, ja jatkoa voidaan myöntää niin, että tukijaksojen kokonaiskesto on enintään 12 kuukautta.

Mikä starttiraha on?

Starttirahasta säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa. Työvoimaviranomainen voi myöntää starttirahaa henkilölle, joka

  • aloittaa päätoimisen yritystoiminnan tai
  • laajentaa aiemmin sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi.

Starttiraha maksetaan yrittäjälle henkilökohtaisesti. Sitä ei ole tarkoitettu yrityksen investointeihin, koneisiin, laitteisiin, varastoon tai muihin liiketoiminnan kuluihin.

Jos yrityksen perustaminen vaatii esimerkiksi 10 000 euroa työvälineisiin ja alkuhankintoihin, tämä rahoitus on järjestettävä muulla tavalla. Starttirahan tehtävä on auttaa yrittäjää kattamaan henkilökohtaisia elinkustannuksia aikana, jolloin yritys ei vielä välttämättä tuota riittävää toimeentuloa.

Paljonko starttirahaa saa vuonna 2026?

Vuonna 2026 starttirahan määrä on 37,21 euroa päivässä. Tukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Keskimääräisellä 21,5 maksupäivän kuukaudella laskettuna:

37,21 € × 21,5 = noin 800 € kuukaudessa

Kuukausittainen summa voi hieman vaihdella sen mukaan, kuinka monta maksupäivää kyseiseen ajanjaksoon sisältyy.

Starttirahan määrä ei riipu esimerkiksi

  • aikaisemmasta palkasta,
  • yrityksen arvioidusta liikevaihdosta,
  • yritysmuodosta tai
  • yrittäjän henkilökohtaisten menojen määrästä.

Onko starttiraha veronalaista tuloa?

Kyllä.

Starttiraha on yrittäjän henkilökohtaista veronalaista tuloa. Se ei ole yrityksen liikevaihtoa. Noin 800 euron kuukausimäärä tarkoittaa siis bruttomäärää, josta toimitetaan ennakonpidätys.

Kuinka kauan starttirahaa voi saada?

Ensimmäinen starttirahajakso myönnetään kuudeksi kuukaudeksi.

Tämän jälkeen voidaan myöntää jatkoa siten, että tukijaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta.

Jatkoa ei myönnetä automaattisesti. Sitä varten tehdään uusi hakemus, jossa voidaan arvioida esimerkiksi sitä,

  • miten yritystoiminta on kehittynyt,
  • paljonko yrityksellä on ollut myyntiä,
  • kuinka paljon asiakkaita on saatu,
  • miten kannattavuus on kehittynyt ja
  • tarvitseeko yrittäjä edelleen starttirahaa toimeentulonsa turvaamiseksi.

Jatkohakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen ensimmäisen tukijakson päättymistä.

Kuka voi saada starttirahaa?

Starttiraha ei ole tarkoitettu vain työttömille.

Sitä voi saada esimerkiksi henkilö, joka

  • on työtön työnhakija,
  • siirtyy palkkatyöstä päätoimiseksi yrittäjäksi,
  • siirtyy opiskelusta päätoimiseksi yrittäjäksi,
  • siirtyy kotityöstä päätoimiseksi yrittäjäksi tai
  • harjoittaa jo sivutoimista yritystoimintaa ja laajentaa sen päätoimiseksi.

Ratkaisevaa ei siis ole se, mitä hakija teki ennen yrittäjyyttä, vaan se, että hän siirtyy päätoimiseen yritystoimintaan ja täyttää muut starttirahan saamisen edellytykset.

Voiko palkkatyössä oleva saada starttirahaa?

Kyllä.

Palkkatyössä oleva henkilö voi valmistella yritystoimintaa ja hakea starttirahaa ennen siirtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi.

Esimerkiksi rakennusliikkeessä työskentelevä henkilö voi laatia liiketoimintasuunnitelman, laskelmat ja rahoitussuunnitelman jo palkkatyön aikana ja hakea starttirahaa ennen siirtymistä yrittäjäksi.

Hakemuksessa kannattaa tällöin kuvata selkeästi, milloin palkkatyö päättyy ja milloin päätoiminen yritystoiminta alkaa.

Voiko opiskelija saada starttirahaa?

Kyllä.

Opiskelijastatus ei itsessään estä starttirahan saamista. Jos opiskelija valmistuu tai muuten siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi, hän voi olla starttirahan mahdollinen saaja.

Jos opinnot kuitenkin jatkuvat hyvin laajoina, voidaan joutua arvioimaan, onko yritystoiminta tosiasiassa päätoimista.

Voiko sivutoiminen yrittäjä saada starttirahaa?

Kyllä.

Starttirahaa voidaan myöntää myös henkilölle, joka harjoittaa jo sivutoimista yritystoimintaa ja laajentaa sen päätoimiseksi. Hakemus pitää tällöin jättää ennen kuin toiminta muuttuu päätoimiseksi.

Sivutoimisesti toimineella yrittäjällä voi olla hakemuksessaan käytettävissä jo todellista tietoa esimerkiksi

  • asiakkaista,
  • myynnistä,
  • hinnoittelusta ja
  • toteutuneista kustannuksista.

Tämä voi helpottaa tulevan päätoimisen yritystoiminnan kannattavuuden perustelemista.

Voiko osakeyhtiön perustaja saada starttirahaa?

Kyllä.

Starttiraha ei ole sidottu tiettyyn yritysmuotoon. Tuen saaja on henkilö, ei yritys.

Starttirahaa voidaan siten myöntää esimerkiksi

  • toiminimiyrittäjälle tai
  • osakeyhtiön kautta yrittäjäksi ryhtyvälle henkilölle.

Mitkä ovat starttirahan tärkeimmät ehdot?

Starttirahan myöntämisen kannalta kaksi asiaa ovat erityisen keskeisiä:

  1. hakijalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet suunniteltuun yritystoimintaan
  2. yritystoiminnalla on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.

Käytännössä suuri osa starttirahahakemuksesta liittyy juuri näiden kahden asian osoittamiseen.

Hakijalla pitää olla riittävät valmiudet yritystoimintaan

Riittävät valmiudet eivät tarkoita sitä, että hakijalla pitäisi olla yrittäjyyteen liittyvä tutkinto tai aikaisempaa yrittäjäkokemusta.

Valmiuksia voivat osoittaa esimerkiksi

  • koulutus,
  • työkokemus,
  • toimialan tuntemus,
  • aikaisempi yrittäjäkokemus,
  • asiantuntijaosaaminen,
  • liiketoimintaosaaminen,
  • yrittäjyyskoulutus tai
  • muu käytännössä hankittu osaaminen.

Esimerkki

Parturi-kampaamon perustajalla voi olla alan tutkinto ja viiden vuoden työkokemus mutta ei aikaisempaa yrittäjäkokemusta.

Tämä ei itsessään ole ongelma.

Hakija voi osoittaa tuntevansa

  • alan käytännön työn,
  • asiakkaiden tarpeet,
  • tuotteet,
  • hinnoittelun,
  • ajanvarausjärjestelmät ja
  • paikallisen kilpailutilanteen.

Jos hakijalta puuttuu esimerkiksi taloushallinnon osaamista, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kirjanpito voidaan ulkoistaa tilitoimistolle ja puuttuvaa osaamista täydentää esimerkiksi yrittäjyyskoulutuksella.

Olennaista on, että kokonaisuus on uskottava.

Yritystoiminnalla pitää olla edellytykset kannattavaan toimintaan

Yrityksen ei tarvitse tuottaa täyttä toimeentuloa ensimmäisestä toimintakuukaudesta lähtien.

Starttirahan tarkoitus liittyy juuri siihen, että yritystoiminta tarvitsee aikaa käynnistyäkseen.

Liiketoiminnalla pitää kuitenkin olla realistiset edellytykset muuttua jatkuvasti kannattavaksi.

Tämän arvioimisessa merkitystä on erityisesti

  • tuotteilla ja palveluilla,
  • asiakkailla,
  • hinnoittelulla,
  • kilpailutilanteella,
  • asiakashankinnalla,
  • myyntiennusteella,
  • kustannuksilla ja
  • rahoituksella.

Pelkkä hyvä yritysidea ei siis riitä.

Hakemuksessa pitää pystyä osoittamaan myös, miten yritys aikoo tehdä myyntiä ja muodostua kannattavaksi.

Milloin starttirahaa ei myönnetä?

Starttirahan saamiselle on myös esteitä.

Keskeisimpiä tilanteita ovat seuraavat.

Päätoiminen yritystoiminta on aloitettu liian aikaisin

Hakemus pitää jättää ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista tai ennen sivutoimisen yritystoiminnan laajentamista päätoimiseksi.

Tämä on yksi koko hakuprosessin tärkeimmistä ajoitukseen liittyvistä säännöistä.

Pelkkä yrityksen rekisteröinti ja päätoimisen yritystoiminnan tosiasiallinen aloittaminen eivät kuitenkaan ole sama asia.

Jos oma tilanteesi on epäselvä, turvallisin tapa on varmistaa asia omalta työvoimaviranomaiselta ennen liiketoiminnan aloittamista.

Yritystoiminta turvaa jo kohtuullisen toimeentulon

Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan alkuvaiheessa.

Jos yritystoiminta tuottaa jo hakijalle kohtuullisen toimeentulon tai toimeentulo on muuten turvattu käynnistymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa, starttirahan myöntämiselle on käytännössä este. Starttiraha on harkinnanvaraista tukea, ja jos tuelle ei ole tarvetta, ei sitä myönnetä.

Verot tai muut velvoitteet ovat olennaisesti laiminlyöty

Starttirahaa ei lähtökohtaisesti myönnetä, jos hakija tai yritys on olennaisesti laiminlyönyt esimerkiksi verojen tai lakisääteisten maksujen suorittamista.

Myös olennaiset yksityisoikeudelliset maksuhäiriöt voivat vaikuttaa asiaan.

Tilannekohtaisesti voidaan erityisiä syitä kuitenkin ottaa huomioon, eli tällaiset tilanteet eivät aina johda starttirahahakemuksen hylkäämiseen.

Voiko kilpailutilanne estää starttirahan saamisen?

Voi.

Starttirahaa ei myönnetä, jos tuen arvioidaan vääristävän samoja tuotteita tai palveluita tarjoavien yritysten välistä kilpailua vähäistä enemmän.

Tämä ei tarkoita sitä, että starttirahan voisi saada vain yritykselle, jolla ei ole kilpailijoita.

Lähes kaikilla toimivilla markkinoilla on kilpailua.

Tavallinen kilpailutilanne

Jos Keravalle perustetaan uusi kotisiivousyritys ja alueella toimii jo useita muita siivousyrityksiä, tämä ei vielä tarkoita, että starttirahaa ei voisi saada.

Hakija voi esimerkiksi osoittaa, että

  • alueella on riittävästi potentiaalisia asiakkaita,
  • palvelun hinta vastaa markkinatasoa,
  • yritys keskittyy tiettyyn asiakasryhmään tai palvelumalliin ja
  • liiketoiminta perustuu tavalliseen markkinakilpailuun.

Pieni ja rajattu markkina

Tilanne voi olla erilainen, jos markkina on hyvin pieni.

Jos pienellä paikkakunnalla on esimerkiksi vain muutama potentiaalinen asiakas tietylle erikoispalvelulle ja palvelua tarjoaa jo kaksi yritystä, uuden toimijan vaikutusta kilpailuun voidaan joutua arvioimaan tarkemmin.

Kilpailijoita ei kannata yrittää piilottaa

Hakemuksessa ei yleensä kannata kirjoittaa:

Yrityksellä ei ole kilpailijoita.

Parempi tapa on kuvata, keitä kilpailijat ovat ja miten oma yritys sijoittuu markkinoille.

Esimerkiksi:

Keravan ja Järvenpään alueella toimii useita kotisiivouspalveluita tarjoavia yrityksiä. Suunniteltu yritys keskittyy säännöllisiin kotisiivoussopimuksiin rajatulla palvelualueella. Hinnoittelu vastaa alueen yleistä tasoa, ja yritys pyrkii erottautumaan esimerkiksi asiakkaalle tarjottavilla vakioajoilla ja sillä, että sama yrittäjä hoitaa siivouksen mahdollisuuksien mukaan jokaisella käyntikerralla.

Tällainen kuvaus osoittaa, että hakija on tutustunut markkinaansa ja ymmärtää oman asemansa siinä.

Mitä starttirahahakemukseen tarvitaan?

Starttirahahakemuksen tarkoitus on antaa työvoimaviranomaiselle riittävät tiedot yritystoiminnan arvioimiseksi.

Hakemukseen liittyy käytännössä yleensä ainakin

  • liiketoimintasuunnitelma,
  • kannattavuuslaskelma,
  • myyntiä koskevat laskelmat,
  • rahoitusta koskevat laskelmat ja
  • tilanteesta riippuen muita selvityksiä.

Työllisyysalueiden käytännöissä voi olla eroja, joten oman alueen ohjeet kannattaa aina tarkistaa.

Millainen on hyvä liiketoimintasuunnitelma?

Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena ei ole tehdä yrityksestä mahdollisimman hienon kuuloista.

Sen tehtävä on osoittaa, että liiketoiminta on mietitty käytännössä.

Hyvä liiketoimintasuunnitelma vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  • mitä yritys myy,
  • kenelle se myy,
  • mitä palvelu tai tuote maksaa,
  • miten asiakkaat tavoitetaan,
  • keitä kilpailijat ovat,
  • miten yritys eroaa vaihtoehdoista ja
  • mistä yrityksen myynti muodostuu.

Kuvaa liikeidea konkreettisesti

Liian yleinen kuvaus:

Yritys tarjoaa markkinointipalveluita yrityksille.

Parempi kuvaus:

Yritys tarjoaa pienille ja keskisuurille palveluyrityksille Google Ads -mainonnan ja hakukoneoptimoinnin palveluita. Palveluita myydään pääasiassa kuukausisopimuksina, joiden hinta on 500–1 500 euroa kuukaudessa palvelun laajuudesta riippuen.

Jälkimmäisestä selviää heti enemmän:

  • mitä myydään,
  • kenelle myydään,
  • millä tavalla palvelua myydään ja
  • millaisesta hintatasosta puhutaan.

Määrittele asiakkaat

Liian yleinen:

Asiakkaita ovat kaikki yritykset.

Parempi:

Ensisijaisia asiakkaita ovat 1–20 henkilöä työllistävät rakennus- ja kiinteistöpalveluyritykset Uudellamaalla, joilla ei ole omaa markkinointihenkilöstöä.

Mitä tarkemmin kohderyhmä on määritelty, sitä helpompi myös myyntiä ja asiakashankintaa on suunnitella.

Kerro, miten asiakkaat hankitaan

Pelkkä maininta sosiaalisesta mediasta tai verkkosivuista ei vielä muodosta kovin konkreettista asiakashankintasuunnitelmaa.

Parempi kuvaus voisi olla:

Yritys kontaktoi ensimmäisten kuuden kuukauden aikana viikoittain 30 potentiaalista asiakasyritystä puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi Google-mainontaan varataan 300 euroa kuukaudessa.

Tällöin myös myyntiennuste voidaan yhdistää konkreettiseen tekemiseen.

Liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien pitää tukea toisiaan

Starttirahahakemus ei koostu irrallisista asiakirjoista.

Liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien pitäisi kuvata samaa yritystä samoilla oletuksilla.

Jos liiketoimintasuunnitelmassa palvelun hinnaksi ilmoitetaan 500 euroa, mutta myyntilaskelma perustuu 700 euron hintaan, aineistossa on ristiriita.

Samoin jos hakemuksessa luvataan suurta myyntiä mutta asiakashankintaa ei ole suunniteltu käytännössä lainkaan, viranomaiselle ei välttämättä selviä, mihin myyntiennuste perustuu.

Mitä kannattavuuslaskelmassa pitää osoittaa?

Kannattavuuslaskelman avulla arvioidaan, kuinka paljon yrityksen pitää myydä, jotta toiminta kattaa kulunsa ja siitä voi muodostua kannattavaa liiketoimintaa.

Laskelmassa pitää huomioida yrityksen todelliset kustannukset.

Niitä voivat olla esimerkiksi

  • toimitila,
  • vakuutukset,
  • kirjanpito,
  • ohjelmistot,
  • markkinointi,
  • puhelin,
  • auto ja matkakulut,
  • työvälineet,
  • rahoituskulut ja
  • muut liiketoiminnan kulut.

Esimerkki kannattavuuden arvioinnista

Oletetaan, että yrittäjä perustaa hierontayrityksen.

Kuukausittaiset kiinteät kulut ovat:

Kulu €/kk

Toimitila
700 €

Kirjanpito
120 €

Vakuutukset
100 €

Ohjelmistot
80 €

Markkinointi
250 €

Muut kulut
150 €

Yhteensä
1 400 €

Pelkkä 1 400 euron kuukausimyynti ei tietenkään riitä, sillä yrityksen pitää lisäksi mahdollistaa yrittäjän toimeentulo ja kattaa muut toiminnan kulut.

Jos yhden asiakaskäynnin veroton myyntihinta olisi 60 euroa ja tavoitteena olisi 6 000 euron kuukausimyynti:

6 000 € ÷ 60 € = 100 asiakaskäyntiä kuukaudessa

Jos kuukaudessa on 20 työpäivää, tämä tarkoittaisi keskimäärin viittä asiakasta päivässä.

Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko tavoite realistinen.

Siihen vaikuttavat esimerkiksi

  • sijainti,
  • kysyntä,
  • markkinointi,
  • kilpailu ja
  • mahdollinen olemassa oleva asiakaskunta.

Hyvän laskelman tarkoitus ei ole näyttää mahdollisimman suurta voittoa. Sen pitää näyttää realistiselta.

Millainen myyntiennuste on uskottava?

Myyntiennusteen pitäisi perustua johonkin ymmärrettävään oletukseen.

Esimerkiksi:

50 asiakasta × 80 € = 4 000 € myyntiä kuukaudessa

Tämän jälkeen pitää pystyä perustelemaan, mistä 50 asiakasta tulee.

Jos yrityksellä ei ole vielä asiakkaita eikä hakemuksessa ole asiakashankintasuunnitelmaa, ennuste voi näyttää perusteettomalta.

Jos hakijalla taas on jo 30 maksavaa asiakasta sivutoimisesta toiminnasta ja suunnitelma uusien asiakkaiden hankkimiseksi, sama tavoite voi näyttää huomattavasti uskottavammalta.

Mitä rahoituslaskelmassa arvioidaan?

Starttiraha ei rahoita yrityksen alkuinvestointeja.

Jos liiketoiminnan aloittamiseen tarvitaan esimerkiksi

  • auto,
  • koneita,
  • työvälineitä,
  • varastoa,
  • vuokravakuus tai
  • muuta alkupääomaa,

hakemuksessa pitää pystyä osoittamaan, miten nämä menot rahoitetaan.

Rahoitus voi tulla esimerkiksi

  • yrittäjän omista säästöistä,
  • pankkilainasta,
  • muusta lainasta tai
  • muusta käytettävissä olevasta rahoituksesta.

Olennaista on, että yrityksen käynnistäminen perustuu realistiseen rahoitussuunnitelmaan.

Miten starttirahaa haetaan?

Starttiraha haetaan oman alueen työvoimaviranomaiselta.

Hakeminen tapahtuu ensisijaisesti Työmarkkinatorin Asiointi-palvelussa. Hakemuksen yhteydessä toimitetaan tarvittavat liitteet, ja palvelussa voidaan myös vastata mahdollisiin täydennyspyyntöihin.

Hyvä etenemisjärjestys on:

  1. suunnittele yritystoiminta
  2. selvitä oman työllisyysalueesi käytännöt
  3. laadi liiketoimintasuunnitelma
  4. laadi myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat
  5. varmista yritystoiminnan tarvitsema rahoitus
  6. kerää tarvittavat liitteet
  7. käy tarvittaessa yritysneuvojan tapaamisessa
  8. jätä starttirahahakemus ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista
  9. vastaa mahdollisiin täydennyspyyntöihin.

Pitääkö päätöstä odottaa ennen yritystoiminnan aloittamista?

Hakemuksen pitää olla saapunut työvoimaviranomaiselle ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista.

Hakemuksen jättämisen jälkeen toiminnan aloittaminen ennen päätöstä voi tietyissä tilanteissa olla mahdollista, mutta tällöin yrittäjä toimii omalla riskillään.

Jos päätös on kielteinen, starttirahaa ei makseta.

Jos ajoitus on epäselvä, asia kannattaa varmistaa omalta työvoimaviranomaiselta ennen yritystoiminnan aloittamista.

Kuinka kauan starttirahahakemuksen käsittely kestää?

Starttirahahakemuksille ei ole yhtä valtakunnallista käsittelyaikaa.

Käsittelyaika riippuu esimerkiksi

  • työllisyysalueesta,
  • hakemusten määrästä,
  • hakemuksen valmiudesta ja
  • mahdollisten lisäselvitysten tarpeesta.

Hakemuksen valmistelu kannattaa siksi aloittaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua yritystoiminnan aloittamista.

Miten starttiraha maksetaan?

Myönteinen starttirahapäätös ei tarkoita sitä, että raha maksettaisiin automaattisesti.

Starttiraha maksetaan jälkikäteen kuukausittain, ja yrittäjän pitää hakea maksatusta.

Maksatushakemus on tehtävä määräajassa.

Vaikuttavatko muut tulot starttirahaan?

Voivat vaikuttaa.

Starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot voivat tietyissä tilanteissa vähentää starttirahan määrää.

Jos saat starttirahakauden aikana esimerkiksi palkkatuloa, vaikutus kannattaa selvittää etukäteen työvoimaviranomaiselta.

Yleisimmät virheet starttirahahakemuksessa

Starttirahahakemuksessa kannattaa välttää erityisesti seuraavia virheitä:

  • päätoiminen yritystoiminta aloitetaan ennen hakemuksen jättämistä
  • liiketoimintasuunnitelma jää liian yleiseksi
  • asiakkaat määritellään epäselvästi
  • kilpailijoita ei ole selvitetty
  • hinnoittelua ei pystytä perustelemaan
  • myyntiennusteelle ei ole uskottavaa perustetta
  • yrityksen kustannuksia puuttuu laskelmista
  • liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat ovat ristiriidassa
  • rahoitustarvetta ei ole selvitetty
  • hakijan oma osaaminen jää kuvaamatta.

Hyvän hakemuksen ei tarvitse antaa kuvaa riskittömästä yrityksestä.

Paljon uskottavampaa on tunnistaa keskeiset riskit ja osoittaa, että yrittäjä on miettinyt, miten niihin varaudutaan.

Apua starttirahahakemukseen Bravo Digitalilta

Starttirahahakemuksen voi tehdä kokonaan itse.

Monelle haastavin osa ei kuitenkaan ole hakemuslomakkeen täyttäminen, vaan liiketoimintasuunnitelman ja taloudellisten laskelmien rakentaminen siten, että kaikki osat perustuvat samoihin tietoihin.

Bravo Digital auttaa yrittäjiä starttirahahakemusten valmistelussa.

Voimme auttaa esimerkiksi

  • liiketoimintasuunnitelman laatimisessa,
  • myyntilaskelman tekemisessä,
  • kannattavuuslaskelman tekemisessä,
  • rahoituslaskelman tekemisessä,
  • hakemustekstien valmistelussa ja
  • valmiin hakemusaineiston tarkistamisessa.

Miten palvelu toimii käytännössä?

Lähtökohtana on aina hakijan oma liiketoiminta.

Tarvitsemme tietoa esimerkiksi

  • yritysideasta,
  • yrittäjän osaamisesta,
  • tuotteista tai palveluista,
  • asiakkaista,
  • hinnoittelusta,
  • kilpailijoista,
  • asiakashankinnasta,
  • yrityksen kustannuksista ja
  • tarvittavasta rahoituksesta.

Näiden tietojen perusteella hakemuksen eri osat voidaan rakentaa tukemaan toisiaan.

Esimerkiksi siivousyrityksessä voidaan lähteä siitä, että

  • tuntihinta on 45 euroa,
  • palvelualue on Kerava ja Järvenpää,
  • tavoitteena on 100 laskutettavaa tuntia kuukaudessa ja
  • markkinointiin käytetään 300 euroa kuukaudessa.

Näiden tietojen pitäisi näkyä johdonmukaisesti koko hakemusaineistossa.

Liiketoimintasuunnitelma kertoo, miten yritys toimii.

Myyntilaskelma osoittaa, mistä myynti muodostuu.

Kannattavuuslaskelma osoittaa, millainen myynti tarvitaan kannattavaan toimintaan.

Rahoituslaskelma kertoo, miten yritystoiminnan käynnistäminen rahoitetaan.

Entä jos hakemus on jo tehty?

Silloin kaikkea ei tarvitse tehdä uudelleen.

Valmis hakemusaineisto voidaan tarkistaa ennen lähettämistä.

Tarkistuksessa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen,

  • ovatko laskelmat ja liiketoimintasuunnitelma keskenään yhtenäisiä,
  • puuttuuko laskelmista olennaisia kustannuksia,
  • onko myyntiennuste perusteltavissa,
  • ovatko asiakkaat ja kilpailijat kuvattu riittävän konkreettisesti ja
  • onko hakemuksessa ristiriitoja tai epäselviä kohtia.

Tukea myös yritysneuvojan tapaamiseen

Bravon asiantuntija voi osallistua sinun kanssa esimerkiksi Business Helsingin, Uusyrityskeskuksen tai muun yritysneuvonnan tapaamiseen.

Voimme tällöin

  • auttaa sinua valmistautumaan tapaamiseen,
  • esitellä aineiston kokonaisvaltaisesti yritysneuvojalle puolestasi
  • tehdä muistiinpanot yritysneuvojan huomioista ja
  • päivittää aineiston tapaamisen jälkeen, ennen kuin lähetät starttirahahakemuksen eteenpäin.

Hyvä starttirahahakemus muodostaa yhden kokonaisuuden

Starttirahahakemuksessa tärkeintä ei ole tekstin pituus.

Viranomaisen pitäisi pystyä ymmärtämään hakemuksen perusteella

  • mitä yritys tekee,
  • keitä asiakkaat ovat,
  • miten asiakkaat tavoitetaan,
  • miten palvelut tai tuotteet hinnoitellaan,
  • mistä myynti muodostuu,
  • mitä toiminta maksaa,
  • miten yritystoiminnan käynnistäminen rahoitetaan,
  • miksi liiketoiminnalla on edellytykset muodostua kannattavaksi ja
  • miksi hakijalla on riittävät valmiudet toteuttaa suunnitelma.

Kun liiketoimintasuunnitelma, hakemustekstit ja taloudelliset laskelmat perustuvat samoihin lähtötietoihin, hakemus muodostaa selkeämmän ja helpommin arvioitavan kokonaisuuden.

Bravo Digital voi auttaa kokoamaan starttirahahakemuksen aineiston alusta lähtien tai tarkistamaan jo tekemäsi hakemuksen ennen lähettämistä.